Yhteydet Helsinkiin, so last season

|

Korona-aika on ollut parasta, mitä maakunta-Suomelle on aluekehityksessä vuosikymmeniin tapahtunut.
Tuhoon tuomittu muuttotappion ja surkeuden maakunta-Suomi on yhtäkkiä olemassa vakavasti otettavana elämisen mahdollisuutena.
Yhtäkkiä on huomattu, että tämä niinsanottu Muu Suomi on sittenkin olemassa muutenkin kuin joulun ja juhannuksen menoliikenteen määränpäänä, josta kiirehditään viimeisenä pyhänä apeassa jonossa takaisin.
Muussa Suomessa voikin nyt tehdä töitä, monipaikkaistella ja etäillä. Kuntiin tulee kyselyjä rakennuspaikoista enemmän kuin aikoihin. Rakennuslupaprosesseja on monessa Etelä-Savon kunnassa vireillä pitkästä aikaa kasvava määrä.
Kehittyvien maakuntien Suomi on muuttunut takavuosien vaalirahajupakan kirosanasta todeksi. Tai ainakin kehittyvään suuntaan.

Tämä ei lannista 1900-lukua henkiviä väylähankkeita, joiden meno- ja paluuliikenteen ainoa päätepiste on Helsinki.
1980-luvulla se alkoi, kun kiiltopaperiseen esitteeseen painettiin ensimmäiset minuuttitavoitteet junaliikenteen matka-ajoiksi maakuntakeskuksista Helsinkiin.
Tällä fundamentilla hoidetaan Suomen junaliikennettä myös 2020-luvulla, ja näin toteutetaan ainoan sallitun operaattorin kissanpäiviä. Tärkeintä on matka-aika, matka-aika ja matka-aika. Pysähtyminen asemille ei ole tärkeää, vaan sitä pitää suorastaan välttää.
Tämän ohiajofundamentalismin takuumiehiksi ovat asettuneet myös maakunnat. Ne laskevat matka-aikoja maakuntakeskuksista Helsinkiin ja katsovat jäävänsä kehityksestä, jos jostain pääsee nopeammin. Ne ovat koonneet voimansa vaatimaan pikaratoja itään, keskelle ja länteen sellaisella ponnella, että miljardit vilisevät kuin numerot jokeriarvonnassa.

Miten ajan tasalla miljardiratalobbaus on nyt, kun korona-aikana opituista käytännöistä osa on selvästi jäämässä pysyviksi? Osataan pitää kokous matkustamatta Helsinkiin. Osataan tehdä työpäivä matkustamatta Helsinkiin. Uskalletaan rakentaa koti Muuhun Suomeen.
Tämän seurauksena Muussa Suomessa tarvittaisiin parempaa ja sujuvampaa paikallista arkea. Esimerkiksi paikallisia junayhteyksiä ja pysähtyviä junia, joilla on muutakin tarkoitusta kuin viedä päättäjiä Helsinkiin. Mitä pikaratoja monumenteikseen vaativat kansanedustajat ovat tehneet näiden asioiden eteen?
Vähintä, mitä ratarallille pitäisi koronan takia tehdä, olisi megahankkeiden palauttaminen uuteen tarkasteluun. Sama kriittisyys tarvitaan tasapuolisesti myös tiehankkeille. Suomen tie- ja rataverkko on monin paikoin heikossa kunnossa, mutta sen asian äärellä ei näy lobbausta, vaan pelkkää hiljaisuutta.

Pursiseura ja poliisi toivovat rauhaa vesille

|
Virkavaltaa työllistävät yleisimmin ylinopeudet ja väärät reittivalinnat. VIRPI KONTINEN Veneilykauden käynnistyessä venepoliisit toivovat, että vesilläliikkujat toimisivat maltillisesti. Odotuksiin kuuluu myös veneiden perusvarustus. – Veneilijöillä ...

Palmieri tuo tyyliä Euroopasta

|
Maailmaa kiertävä italialainen myyntiedustaja on ihastunut Suomen luontoon. Italiaisen laatta-, tapetti- ja lattiavalmistaja Inkiosto Biancon italialainen myyntiedustaja Marcello Palmieri vieraili pari viikkoa sitten TilesPoint ...

Kierrättämisestä luotiin varainkeruutuote

|
Varainkeruu perinteisen keksi- ja makeismyynnin sijasta hoituu myös kierrättämällä metalliromua. Mikkelin Romun paikallinen romupiha yhdisti liiketoimintansa lasten urheiluseurojen ja peruskoululuokkien tukemiseen. Homman pääidea on ...

Hävikistä kalaruokaa koirille

|
Järvi-Suomen Kalatuote sai kumppanin eläinruokayrityksestä. Hirvensalmen Kissakosken tehdasalueella toimiva Järvi-Suomen Kalatuote Oy aloitti viime vuonna yhteistyön erilaisia koiranruokia valmistavan Alvar Petin kanssa. Raaka-aineensa Alvar ...

Mikkelin reunoilla menee huonoiten

|
Hyvä ja huono vointi keskittyy.   Asuinalueilla on Mikkelissäkin selvät pärjäämis­erot. Tämä selviää Diakonia-ammattikorkeakoulun ylläpitämästä valtakunnallisesta karttapalvelusta. Siihen on koottu erilaisia huono-osaisuuteen liittyviä mittareita. ...