Poikkeusvuosi on tarjonnut haasteita, mutta päivittäiseen tarpeeseen nojautuvat maatalous ja koneurakointi toimivat entiseen tapaan.
Varsinkin uusista traktoreista ja koneista tehtävät kaupat solmitaan valtaosin loppuvuodesta. Alan liikkeissä ollaan kaupallisesti toiveikkain mielin, sillä tuotantorattaiden on toimittava luotettavasti. Siksi uusien koneiden kaupan odotetaan käyvän tasaisesti, oli pandemiaa tai ei. Vaikka korona ei ole kaupantekoa toistaiseksi isommin häirinnyt, ovat ostajat olleet normaalia varovaisempia.
– Alkuvuosi oli hyvä, mutta sen jälkeen on varovaisuutta ollut havaittavissa. Se on tietenkin normaalia tässä toimintaympäristössä, kertoo Etukone Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Pekka Piispa.
Traktorikauppa kävi viime vuonna ennätystahtia, ainakin jos rekisteröintilukuja tarkkailee. Luvuissa on otettava huomioon se, että niissä on mukana myös kovasti suositut traktorimönkijät. Koko maassa rekisteröitiin 10 673 traktoria, kun vuotta ja kahta aiemmin luku oli 8 500 rekisteröidyn yksilön luokkaa.
Suomalaisen ruoan kiinnostavuus on korona-aikana nostanut suosiotaan, sillä kuluttajat haluavat turvalliseksi koettuja kotimaisia elintarvikkeita. Toinen syy kasvaneeseen suosioon on kotimaisen ruoan arvostustason nousu. Suomessa on herätty kansakuntana ajattelemaan huoltovarmuutta. Ostava yleisö on valinnoillaan halunnut huolehtia kotimaisen ruoantuotantoketjun toimitusvarmuudesta.
Maatalouden lisäksi traktoreita käytetään paljon lumi- ja koneurakoinnin työvälineinä. Julkisen puolen urakkakilpailutuksissa kalustoon kohdistuu entistä tiukempia päästövaatimuksia. Kiristyneet päästönormit vaativat traktoreilta käytännössä urean käyttöä polttoaineen yhteydessä pienhiukkaspäästöjen kuriin saamiseksi. Lisäksi nykyaikaiset traktorit sisältävät myös monia muita käyttöä helpottavia teknisiä ratkaisuja, kuten portaattoman vaihteiston ja automaattiohjauksen.
Edellä kerrotut muutokset tarkoittavat yhdessä kasvaneiden maatilakokojen kanssa entistä suurempia ja voimakkaampia traktoreita. Näin ollen myös hankintahinta on suurempi. Sama trendi koskee myös traktoreiden työkoneita, sillä muuten isomman vetojuhdan hyöty jää vaillinaiseksi.
Polttoainetalous on uudemman tekniikan omaavien traktoreiden osalta myös huomattavasti alhaisemmalla tasolla. Piispan mukaan hyöty voi mennä hukkaan, mikäli siirtymät ajetaan liian suurella nopeudella.
– Nopeuden nosto esimerkiksi 10 kilometrillä tunnissa, varsinkin niin sanotuilla 60 km/h traktoreilla, kasvattaa polttoaineen kulutusta tuntuvasti.
– Tosin teiden kunto ei anna edes mahdollisuutta ajaa sitä vauhtia kuin paikoittain, Piispa huomauttaa samalla Etelä-Savon tiestön heikosta kunnosta.
Vaihtotraktoreita menee kaupaksi kaikista hintaryhmistä. Poiketen autokaupasta, markkinoille kelpaavat kaikenlaiset ja – ikäiset traktorit työkoneineen, sillä erilaisia ostajaryhmiä riittää.
– Harrastajat ovat käyneet ostoksilla ahkerasti. Ainakin meillä on erilaisia pienempiä työkoneita, tarvikkeita ja varaosia myyvän IKH:n puolella ollut mainiosti tapahtumia, Piispa kiittelee.
Kaupankäyntitavat ovat myös murroksessa. Alan vakiintuneiden toimijoiden ja kuluttajien välinen luottamus on kasvanut, sillä kauppaa tehdään paljon myös etänä kuvien ja annettujen tietojen perusteella.
– Se on hyvä asia, sillä se säästää asiakkaiden aikaa. Toisaalta se mittaa meidän omia toimintatapoja päivittäin.
Piispan mukaan heidän oma tekeminen nojautuu monen eri traktorimerkin valtuutettuun huolto- ja varaosapalveluun.
– Koko palveluketjun on oltava kunnossa. Nämä laitteet eivät ole tehty seisottamista varten, Piispa sanoo ja vastaa asiakaspuheluun.
