Liikenneolosuhteiden kohentuminen on jäänyt käyttäjiltä huomaamatta

|

Tässä Maaherrankadun ja Olkkolankadun risteyksessä sattui heinäkuun alussa onnettomuus, jossa autoilija törmäsi suojatietä pyörällä ylittäneeseen lapseen. Autoilija pakeni paikalta.

Autoilijat päivittelevät jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennekulttuuria kaupungissamme – nämä puolestaan autoilijoiden toimia. Millainen kevyenliikenteen kaupunki Mikkeli todellisuudessa on?

Mikkeli on etenkin ydinalueeltaan vanha kaupunki, jonka väylät suunniteltiin parisataa vuotta sitten jalankulkijoiden ja hevosajoneuvojen käytettäviksi. Kaupunkirakenteessa kiinteistöjen rajat muodostavat edelleen rajat myös väylien leveyksille. Kun kevyenliikenteen väyliä halutaan leventää keskustassa, tarkoittaa se väistämättä ajoradan kaventamista.
– Tällaisesta liikenneturvallisuuden parantamisesta saadaan sitten ankaraa kritiikkiä autoilijoilta, vaikka pyöräilijät itseasiassa ohjataan näin pois autojen seasta, kertoo Mikkelin kaupungin kunnossapitopäällikkö Päivi Turkki.

Turkki yhtyy mikkeliläisen jalankulkijoiden ihmetykseen siitä, että aikuiset pyöräilevät jalkakäytävillä, sillä se on yksiselitteisesti kiellettyä jalkakäytävillä.
– Mikäli jalkakäytävää ei ole merkitty kevyenliikenteen väyläksi, aikuisten on pyöräiltävä ajoradalla, Turkki muistuttaa ja toteaa liikenneturvallisuuden olevan aina kaikkien liikkujien yhteinen asia.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus laati vuonna 2013 Mikkelin seudulle ”Viisaan liikkumisen ympäristösuunnitelman”. Työtä varten selvitettiin kaupunkilaisten näkemyksiä seutumme liikenteestä ja sen ongelmakohdista.
Ydinkaupungin osalta useissa vastaajien itse nimeämissä kohteissa valitettiin pyöräteiden puutetta, rajoittunutta näkyvyyttä esimerkiksi pysäköityjen autojen takia, epäselviä risteysalueita, liian suuria nopeusrajoituksia, satunnaisia tasa-arvoisia risteyksiä, jyrkkiä mäkiä Mannerheimintieltä Porrassalmenkadulle, liiallista raskaan liikenteen määrää sekä puutteellisesti sijoitettuja ja väärin ajoitettuja liikennevaloja.
Vastauksista saattoi helposti päätellä, oliko vastaaja autoilija vai kevyen liikenteen edustaja. Suunnitelma päivitettiin viime vuonna ja vaikka vuoden 2013 jälkeen on tehty paljon kaupunkimme liikenneturvallisuuden parantamiseksi, saatiin päivityksessä edelleen seitsemän vuotta sitten tehdyn tutkimuksen kaltaisia vastauksia. Mikkelin liikenne koetaan edelleen perusvireeltään vaaralliseksi.

Poliisi on taho, joka kutsutaan paikalle, kun asiat ovat menneet liikenteessäkin jotensakin pieleen.
– Tärkeintä on muistaa, että liikenneturvallisuus on aina kaikkien liikkujien asia, tiivistää Mikkelin poliisista komisario Tomi Roikonen.
Komisarion mukaan kaupunkien ydinkeskustat ovat nykyliikenteelle kaikkialla aivan liian ahtaita.
– Tämä on vain annettu lähtökohta, johon jokaisen on sopeuduttava, tuumii Roikonen.

Mikkelin keskustan kevyen liikenteen väyliä on paikoin levennetty, viimeisimpänä tänä keväänä Raatihuoneenkadulla. Näillä muutoksilla halutaan kohentaa juuri kävely- ja pyöräteiden asemaa.
– Ydinkeskustassa etenkin ruuhka-aikaan nopeudet jäävät usein luonnostaan alle rajoitusten, joten nykyisen 40 km/h -rajoitusten alentamisella ei mielestäni ratkaista ainakaan ruuhka-ajan turvallisuusuhkia. Muuta on keksittävä, päättelee Tomi Roikonen Mikkelin poliisista.

Liikennevakuutuskeskuksen (LKV) mukaan Suomessa kuolee ihmisiä liikenteessä vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Suomessa liikennekuolemat tapahtuvat lisäksi yleisemmin haja-asutusalueilla ja maaseudulla kuin taajamissa. Tämä johtuu vakuutusväen mielestä ensinnäkin siitä, että Suomessa asutus ei ole niin taajamakeskeistä kuin muualla Euroopassa, mutta myös siitä, että Suomessa ollaan liikenneturvallisuustyössä selkeästi muuta Eurooppaa edellä.
Liikennevakuutuskeskuksen mukaan kevyen liikenteen määrän kasvaminen, uudet kulkuvälineet – muiden muassa sähköavusteiset liikennelaitteet – vaativat kuitenkin jatkuvaa työtä liikenteen kokonaisturvallisuuden lisäämiseksi. Tähän on varmasti kaikkien tienkäyttäjienkin helppo yhtyä.

Vanhaa lausumaa muotoillen: älä mieti, miten muut voisivat edistää omaa liikenneturvallisuuttasi, vaan mieti, miten sinä voit edistää kaikkien liikenneturvallisuutta.

JT Hartikainen

Zoe tarjoaa hyvän vastineen rahalle

|
Täyssähköinen Renault Zoe on ennättänyt jo kolmanteen mallisukupolveen. Sähköauto soveltuu parhaiten taajama-ajoon. Liike-energian talteenotto jarrutustilanteissa pitää toimintamatkan hyvänä puhumattakaan ympäristön paremmasta ilmanlaadusta. Silti maantielläkin ...

Semisähkis toimii arjessa

|
Jo aiemmin maukkaaksi todettu uuden sukupolven Toyota RAV4 houkuttelee ladattavana hybridinä kelpo toimintasäteellään. Kauko-idän jättiläisen osaamista bensamoottorin ja sähkön liittäjänä henkilöautopuolella tuskin kukaan kiistää. ...

Kaasu on ympäristö- tietoisen valinta

|
Paikallisesti tuotetun biokaasun polttaminen jopa vähentää kasvihuonepäästöjä. Kaasuautoilu on tällä hetkellä yksi fiksuimmista autoilun muodoista, mitä voimanlähteisiin ja ympäristöasioihin tulee. Myös kokonaistaloudellisesti sitä on ...

Yhä raskasta joulua!

|
Ei joulua ja joulunaikaa ilman Raskasta joulua – kiertuetta, totesivat RJ produktion osalliset ja niin tänäkin vuonna – koronatilanteesta huolimatta, pääsemme nauttimaan mahtavasta joulutunnelmasta ...