Vielä niitä honkia humisee – Mikkelissäkin

|

Yllä oleva näkymä tammikuisen Karjalanharjuntien varrelta sai minut paitsi sadattelemaan lumitilannetta, myös ihmettelemään kaupunkimme maisemanhoitoa. Soitimme kaupungin metsäasioista vastaaville virka- ja toiminaisille ja kuvan arvoitus (puiden osalta) ratkesi – kuten moni muukin asia Mikkelin metsistä.
SYYTE: Mikkeli hoitaa metsiään huonosti!

Aluksi soitin metsäpalveluesimies Hanna Kangasaholle, joka valotti synkältä näyttävää kuvaa.
– Kyseessä on lähimetsän metsänhoidosta, jolla ylläpidetään monimuotoista kaupunkiluontoa, valistaa Hanna ja jatkaa:
– Tässä tapauksessa alueelta on poistettu yli-ikäistä puustoa ja kieltämättä hieman roisinnäköiset puut on jätetty siksi, että ne ovat raitoja, pihlajia tai tuomia, jotka edustavat siis monimuotoista puustoa. Lumituhoista ne varmasti selviävät ja ovat täydessä lehdessään kesällä ihan erinäköisiä, lupaa metsäpalveluesimies Kangasaho.
Kangasaho toteaa, että kuvattu paikka on varsin haasteellinen – lahovikaisia yli-ikäisiä puita on poistettu varsin kapeasta tilasta ja kuvasta voi todellakin saada käsityksen huonosta hoidosta.
– Lohkon takana pilkottaa laajempi metsäalue, josta saakin jo ihan toisenlaisen kuvan kaupunkimetsien hoidosta, muistuttaa Hanna.

On huomattava, että taajamametsiä hoidetaan aina lintujen pesimäajan ulkopuolella. Lisäksi vuosittaiset hoitosuunnitelmat laaditaan kaupunginosittain, jolloin päästään säännölliseen hoitokiertoon – päättyneenä vuonna kohteena ovat olleet Tuskun ja Ristiinan metsiköt.

Mikkelin kaupungin metsätalousinsinööri Annamari Huttunen sähköpostittaa tausta-aineistoa Mikkelin kaupungin metsistä. Papereista selviää ensinnäkin, että taajamametsät jaetaan neljään eri hoitoluokkaan: lähimetsiin asutuksen läheisyydessä, ulkoilu- ja virkistysmetsiin lähellä ja kauempanakin asutuksesta, suojametsiin asutuksen ja liikenneväylien tai teollisuuslaitosten välissä sekä arvometsiin, joilla on maisemallisia, kulttuurisia tai muita erityispiirteitä.

Erillisten metsätalousmetsien käytössä painotetaan muiden muassa kestävää ja taloudellisesti kannattavaa puuntuotantoa sekä metsätalouden Hyvän metsänhoidon suosituksia. Lisäksi hoitotyöt tehdään hyvissä ajoin ja hakkuissa otetaan huomioon kulloinenkin puumarkkinatilanne – tarkastelujakso puumyynnissä on kolme vuotta.

Sitten lukuihin: Metsiä Mikkelin kaupungilla on kaikkiaan reilut 6.700 hehtaaria. Näistä talousmetsiä on 5.100 ha ja taajamametsiä 1.600 ha. Talousmetsät tuottivat vuonna 2019 kaikkiaan 991.000 euroa – nettotuotoksi jäi 790.000 euroa. Taajamametsät aiheuttivat samaan aikaan nettona 121.000 kulut. Mikkelin metsät ja vesialueet tuottivat kaupungin kassaan viime vuonna arvion mukaan lähes 580.000 euroa.
– On muistettava, että Mikkelin kaupunki on metsänomistajana sitoutunut ns. PEFC-ryhmäsertifiointiin, muistuttaa kaupungin metsätalousinsinööri Annamari Huttunen.

Onkin selvää, että jokainen mikkeliläinen voi halutessaan nauttia erityyppisistä metsistä niin kävellen, hölkäten, hiihtäen kuin vaikkapa marjastaen – linnunlaulustakin voi metsissämme nauttia, kunhan vain muistaa olla häiritsemättä eläimiä, erityisesti lintuja näiden pesimäaikoina.

TUOMIO: Mikkelin kaupunki hoitaa metsiään suunnitelmallisesti, kestävän kehityksen periaatteella ja taloudellisesti tuottavasti. Kaupunkilaiset voivat rauhassa hyödyntää hekin valitsemillaan tavoilla Mikkelin metsiä.

 

JT Hartikainen

Metsävakuuttaminen on hitaassa nousussa

|
Lisääntyneet luonnonilmiöt ovat kasvattaneet kysyntää. Metsätalouden merkitys on Etelä-Savossa erittäin tärkeässä roolissa. Esimerkiksi vuonna 2018 kantorahatuloja Etelä-Savossa kertyi eniten koko maassa, yhteensä 329 miljoonaa ...

Hyötyjätekenttä on saanut kiitosta

|
Uusi pienkuormien vastaanottoalue ja lajitteluhalli parantavat lajittelun tasoa ja vähentävät kaatopaikan loppusijoitettavan jätteen määrää. Metsä-Sairilan jätekeskuksen alueella toiminut pienjätteiden vastaanottopaikka siirtyi viime syksynä uudelle ...