Syksy on hieman kuin uusi vuosi: otetaan ryhtiaskel ja aloitetaan ehkäpä uusi harrastus – tai jatketaan sitä entistä.
Harrastaahan voi lähes kaikkea: syvänmerensukelluksesta postimerkkien keräilyyn ja laskuvarjohypyistä sellon soittoon. Erikoissanomat esittelee tavallisimpia harrastuksia ja niiden harrastusmahdollisuuksia Mikkelissä – extreme -lajit jätämme suosiolla väliin.
Ohesta löydät tietoa mm. kansalaisopiston, musiikkiopiston ja harrastajateatterin toiminnasta – pubiharrastuskin otettiin mukaan. Mikkelissä toki onnistuu myös e-urheilun, tähtitieteen, filatelian ja perhostenkin keräily. Näistä ja lukuisista muistakin harrastusmahdollisuuksista saa tietoa netistä.
Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä on muuten yli 3.500 Etelä-Savoon rekisteröityä yhdistystä – näistä Mikkelissä kotipaikkaansa pitäviä yli 1.100! Turha on siis kenenkään valittaa, ”että ei ole mitään tekemistä”.
Mikkelin kansalaisopiston rehtori Matti Laitsaari kertoo, että kursseilla aloittavia on nytkin viime vuosien tapaan noin 5.500.
– Kurssiosallistujia on kuitenkin reilusti enemmän, sillä monet ovat läsnä useilla eri kursseilla, täsmentää Laitsaari.
Rehtorin mukaan opiskelijoiden määrä on ollut viime vuosina hienoisessa laskussa.
– Vaikka opiskelijamäärät ovet olleet hienoisessa laskussa, alalla kuitenkin uskotaan tulevaisuuteen, sillä Suomessa koulutuksen merkitys on ollut noussut puheenaiheeksi kevään hallitusneuvotteluissa. Kansalaisopistot toimivat valtionavuilla, joten tässäkin mielessä hallitus ja eduskunta ovat avainasemassa, summaa Laitsaari.
Suosituimpia kursseja ovat musiikin yksilökurssit, joihin osallistuu vuosittain satoja opiskelijoita. Kurssilaiset opiskelevat monesta syystä – yhteistä on halu kehittyä ja innokkuus. Laitsaaren nopea vilkaisu tilastoihin kertoo, että aktiivisimpia opiskelijoita ovat 46–70-vuotiaat. Toisaalta nuorempiakin on mukana runsain määrin, sillä aikaahan kyllä arkikiireiden lomaan löytyy, jos vain on halua.
Kansalaisopistoon ilmoittautuminen on jatkuvaa – vielä ehtii mukaan, lukuvuosi alkaa 9. syyskuuta.
Tanja Mäkipää on haukivuorelaisen Harrastajateatteri Henkireiän puheenjohtaja. Teatteri on perustettu vuonna 1993. Teatteri on erikoistunut kesäteatteritoimintaan – pienen hengähdystauon jälkeen aloitetaan jo kesän 2020 tuotannon valmistelu.
– Uuden esityksen valmistelu aloitetaan tietysti näytelmän valitsemisella, naurahtaa Mäkipää.
– Linjamme on kesäteattereillle tyypillisesti komediapainotteinen. 2019 esityksemme oli Spede Pasasen ”Pikku Pojat”, ensi kesän näytelmää vielä mietitään, listaa Mäkipää.
Aktiiveja teatterilaisia Henkireiässä on parisenkymmentä. Mäkipää muistuttaa, että näytelmän esittäminen tarvitsee paljon muitakin kuin vain näyttelijöitä – tekniikkaa, lavasteita, pukuja. Syys-lokakuussa alkavan harjoittelujakson aikana jäsenille järjestetään mahdollisuuksien mukaan alan kursseja, lastenteatteria ollaan sitäkin herättelemässä.
– Vaihtuvuus jäsenistössämme on varsin pientä, pohtii puheenjohtaja.
– Meillä on sitoutunutta ja motivoitunutta porukkaa. Keski-ikä on 50–55 vuotta. Lopettaminen johtuu yleensä elämäntilanteen muutoksesta tai ikääntymisestä: teatterin tekeminen kun ei ole niitä kaikkein keveimpiä harrastuksia, naurahtaa Tanja Mäkipää.
Mukaan Haukivuoren teatteri Henkireikään pääsee läpi vuoden. Yhteystiedot, historiaa ja tietoja ohjelmistosta löytyy teatterin nettisivuilta.
Pub Päämaja ja Wilhelm Public House ovat mikkeliläisille tuttuja Porrassalmenkadun pubeja. Molempia ravintoloita luotsaava Jussi Marttinen kertoo, että kyllä pubejakin voi harrastaa – paitsi käymällä erilaisissa pubeissa, myös itse pubitiloissa:
– Suomeen on kehittynyt viimeisen kymmen vuoden aikana olutharrastajien sankka ja asiantunteva joukko. Taustalla on paitsi kansainvälisen tarjonnan rantautuminen Suomeen, myös kotimaisten pienpanimoiden määrän huima kasvu, muistuttaa Marttinen.
Sisällä pubeissa voi harrastaa vaikkapa urheilun seuraamista maksukanavilta, kuten Päämajassa tai vaikkapa karaokea ja kuukausittain livebändejä, kuten Wilhelmissä – edellisen ikärakenne on 40+ ja jälkimmäisen 25–30 vuotta. Päämajassa on hyvä kotimaisten oluiden valikoima, kun Wilhelm keskittyy ulkomaisiin oluterikoisuuksiin. Päämajassa urheilun ja oluiden lisukkeeksi on tarjolla hampurilaisia, hod-dogeja ja makkarakoreja, Wilhelmissä ei ole tilanpuutteen takia ruokatarjoilua – lautapelejä voi lisäksi pelata lisäksi molemmissa pubeissa. Marttisen mukaan aiemmat pubisuosikit, biljardipöydät ja tikkataulut, ovat häviämässä kautta Suomen.
Musiikkiopiston rehtori Ilmo Pokkinen. Kertoo, että vuosittain otetaan 60–70 uutta opiskelijaa korvaamaan lopettaneita.
– Meillä opiskelee kaikkiaan 550 varsinaisia soiton ja laulun harrastajia, lisäksi meillä on musiikkileikkikerho, ja avoin musiikkiopisto esim. aikuisten kuoro, näin toiminnassamme on kaikkiaan mukana 900 opiskelijaa, kertoo Pokkinen.
– Opiskelijoiden lopettaminen liittyy elämänmuutoksiin, kuten lukion alkamiseen, aloittaneista vain muutama lopettaa syyskaudella, pohtii rehtori.
Opiston linjat ovat klassinen ja popjazz, siellä valitaan joko soitto tai laulu, tarjolla ovat käytännössä kaikki soittimet. Opiston vahvuus on sen pitkä opetuskausi – jokaisella tarjotaan vähintään 35 opetusviikkoa, mutta joissain tapauksissa jopa 70.
Huhtikuussa on ilmoittautuminen ja toukokuussa pääsykokeet. Nykyisessä noin 110 vuosittaisessa hakijassa on lievää laskua menneisiin vuosikymmeniin.
– Soitinvalmennusryhmät ovat pehmeä tapa aloittaa musiikkiopinnot, jatkaa Ilmo.
– Hakijoita näihin ryhmiin on 25, joista aloittaa 20. Opiskelijat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä, erillistä pääsykoetta näille 5–12-vuotiaille ei järjestetä, innostaa rehtori.
Mikkelin musiikkiopistolla on henkilökuntaa 50, joista 30 vakinaisia. Opisto on koko Suomenkin mitassa suuri opisto, jonka omistaa yksityinen kannatusyhdistys – miljoonan vuosittainen valtionapu tulee siis suoraan yhdistykselle.
Intersportin Juho Saranki on toiminut alalla yrittäjänä 7 vuotta. Syksy näkyy harrastuksissa: aluksi salibandy, sulkapallo, sisäpelivarusteet. Asiakkaat koostuvat harrastuksen aloittajista ja kaluston uusijoista.
– Seurat maksavat salibandyssa ja jääkiekossa yleensä vain edustustason pelaajien varusteet, muut maksavat itse. Välineitä ja pelipaitoja saatetaan kyllä kierrättää, listaa Saranki.
– Neljä sesonkia vaikuttaa tuotevalikoimaan, nyt erityisesti juoksijat, ulkoilijat ja sisäpelin harrastajat, kertoo urheilutarvikeliikkeen yrittäjä.
Myytävät tuotteet uudistuvat ja muuttuvat tuotekehityksen mukaan, jonkin verran myös muodin vaikutuksesta. Loppusyksystä myydään sadevarusteita ja sittenhän alkaakin jo hiihto- ja luistelupainotteinen talvisesonki. Tällä hetkellä alan yritykset ostavat muuten jo kesää 2020.
JT Hartikainen
