Auton tekniikan ja elektroniikan kehittyessä akun rooli autossa on muuttunut. Akusta on tullut täsmäosa, joka on mitoitettu juuri kyseisen automallin tarpeisiin.
Akku on auton komponentti – ehkä renkaiden ja tuulilasinpyyhkijöiden lisäksi – jonka jokainen auton tekniikasta mahdollisimman vähänkin kiinnostunut autoilija tietää, tunnistaa ja jopa paikallistaa autossa.
Akun päätehtävä autossa on aina ollut moottorin käynnistäminen. Vain aivan auton historian alkuvuosina käynnistys tapahtui ilman akkua käsikäyttöisellä kammella. Nykyisin akku on kehittynyt olennaiseksi osaksi auton elektronista järjestelmää, joka toimii akkuun varastoituvan energian avulla auton seistessä pysäköitynäkin. Nykyisin – ja tulevaisuudessa entistä useammin autossa on kaksi akkua, joista vain toisen päätehtävänä on auton käynnistäminen. Hybridiautoissa auto jopa kulkee toisen akun voimalla.
Aivan tavallisiinkin autoihin on viime vuosina tullut toimintoja, jotka ovat vaatineet akkujen teknologian kehittymistä. Perinteisen lyijyakun ominaisuudet eivät riitä esimerkiksi start-stop–toiminnolla varustettujen autojen käyttöön, joissa akku latautuu perinteisen latausgeneraattorin lisäksi jarrutuksen liike-energian avulla. Näissä autoissa akkujen latautumis- ja purkautumisominaisuuksien on oltava aivan toista luokkaa kuin perinteisessä akussa.
Akut ovat auton täsmäosia
Monet auton lisääntyneet toiminnot vaativat entistä enemmän sähköenergiaa. Jopa autojen sisätilojen lämmitys tapahtuu yhä useammin osittain sähkön avulla. Niinpä etenkin Suomen kaltaisissa kylmissä olosuhteissa akkujen ulkopuolinen lataus on entistä useammin viisasta – ja jopa välttämätöntä.
Vaikka autossa ei olisikaan start-stop–toimintoa, vaativat uusimmat autot entistä parempia akkuja toimiakseen luotettavasti pidemmällä tähtäimellä. Akusta on tullut entistä useammin auton täsmäosa, jonka ominaisuudet on sovitettu ja mitoitettu auton elektroniseen järjestelmään sopivaksi. Tällaisten akkujen vaihdon yhteydessä uusi akku on koodattava auton tietojärjestelmään. Järjestelmä ei ”hyväksy” akkua, joka ei ominaisuuksiltaan vastaa alkuperäistä.
Tämä tarkoittaa, että auton akun vaihto on suoritettava aina korjaamossa, jolla on käytettävissään tarpeelliset sähköiset työvälineet. Oikean akun valinta ja etenkin sen vaihto uusimpiin autoihin ei käytännössä kuulu enää mahdollisiin omatoimisten autoilijoiden suorittamiin huoltotoimenpiteisiin.
Kolmenlaisia akkuja
Tavallisissa, polttomoottorilla varustetuissa henkilöautoissa esiintyy perusrakenteeltaan kolmenlaisia akkuja.
Valtaosaan liikenteessä olevista autoista soveltuu perinteinen lyijyakku. Niiden valikoima on hinnaltaan, laadultaan, sekä ominaisuuksiltaan on varsin laaja. Jotkut akkutyypit ovat ns. huoltovapaita, eli niihin ei tarvitse, tai edes voi lisätä akkuvettä. Akkuja valittaessa tärkeimpiä kriteerejä ovat ulkomitat, napojen sopivuus, amperitunteina ilmoitettu akun kapasiteetti, sekä kylmäkäynnistysteho.
Start-stop–toiminnon yleistyttyä autoissa, kehitettiin näihin ajoneuvoihin uusi akkutyyppi, joka vastasi uuden järjestelmän vaatimuksia. Tällaisten akkujen rakenne poikkeaa melkoisesti perinteisistä akuista. Tärkein ero on kyky kestää toistuvia suuria purkauksia käynnistysten yhteydessä, sekä kyky latautua nopeasti eritasoisilla latausenergioilla. Nämä ominaisuudet on saavutettu imeyttämällä akkuhappo lasikuitumassaan (AGM akut), tai päällystämällä akun positiiviset levyt polyester-pinnoitteella (EFB akut).
AGM on lyhennys termistä ”Absorbent Glass Matt”. Tällaiset akut ovat käytössä yleensä ajoneuvoissa joissa start-stop–toiminnon lisäksi on jarruenergian talteenottojärjestelmä.
EFB lyhennys tulee termistä ”Enhanced Flooded Battery”. Näitä akkuja käytetään yleensä autoissa, joissa ei ole hyödynnetty latausta jarrutusenergiasta.
Autoissa, joissa alkuperäinen akku on joko AGM- tai EFB-tyyppinen, on ehdottomasti käytettävä samankaltaisia akkuja myös jatkossa. Muuten akun käyttöominaisuudet muuttuvat ja sen käyttöikä lyhenee.
EFB–akkuja on jossain vaiheessa kutusuttu myös lyhenteillä ECM tai AFB. Nämä lyhenteet saattavat esiintyä joidenkin autojen huoltokirjoissa.
AGM- tai EFB–akkuja ei tule käyttää autoissa joihin niitä ei ole alkuperäisinä asennettu. Vaikka ne ovatkin teknologisesti edistyneitä, eivät ne ole perinteisen tekniikan autoissa parempia.
Akkujen vaihto aina korjaamolla – lataus kotona
Akkujen vaihto ei ole nykyisin yksinkertaista. Akun napojen irrotus vastoin huolto-ohjeita saattaa aiheuttaa vakavia häiriöitä ja jopa vaurioita. Usein akku on ennen napojen irti kytkemistä korvattava varavirtalähteellä. Akut ovat myös ongelmajätettä, jonka kierrätys hoituu parhaiten korjaamolla tapahtuvan vaihdon yhteydessä.
Akkujen ulkopuolinen lataus on tarpeen entistä useammassa tapauksessa. Varsinkin jos autolla ajetaan lyhyitä matkoja, ei auton oma latausjärjestelmä ehdi välttämättä lataamaan akkuun käynnistyksessä kulutettua energiaa. Kylmänä vuodenaikana lämmityslaitteen käyttö, istuinten ja lasien sähköinen lämmitys kuluttavat energiaa. Akun latausvirran vastaanottokyky myös laskee alhaisissa lämpötiloissa. Tämän kaiken seurauksena auto ei käynnisty juuri kylmimpänä pakkasaamuna.
Auton esilämmitys helpottaa toki käynnistymistä, mutta se ei poista akun varausongelmia. Akun lataus kotona, tai missä tahansa, missä sähkövirtaa on saavana, on nykyisin varsin helppoa.
Kaikkien autojen akkuja voidaan ladata niitä autosta irrottamatta. Tarjolla on suuri valikoima pieniä, mukavasti vaikka auton hansikaslokeroon sopivia, erittäin helppokäyttöisiä latureita. Nämä ”älylaturit” voidaan jättää hyvinkin pitkäksi aikaa kytketyiksi, sillä ne säätelevät automaattisesti latausvirtaa ja lopettavat latauksen akun kapasiteetin täytyttyä. Latauksen loputtua laturi siirtyy ns. ylläpitotoimintoon ja käynnistää taas latauksen automaattisesti akun lataustilan laskiessa.
Verkkovirralla toimivien moottorin esilämmittimien yhteyteen kytkettäviä latureita on myös saatavissa, jolloin lataus ja moottorin lämmitys onnistuvat yhden ja saman verkkojohdon avulla.
Heikki Lehtinen
