Hautakiven hoito on omaisen vastuulla

|

Mikkelin Kiviveistämön Petteri Laurikainen ja Kirsi Liukkonen kunnostavat useita kymmneiä hautakiviä vuodessa. Ilme muuttuu kertaheitolla.
Mikkelin Kiviveistämön Petteri Laurikainen ja Kirsi Liukkonen kunnostavat useita kymmneiä hautakiviä vuodessa. Ilme muuttuu kertaheitolla.

Hautamuistomerkeistä halutaan nykyään personaallisia.

Hautakivissä halutaan nykyään tuoda esille vainajan harrastuksia tai kotipaikka. Mikkelin kiviveistämön yrittäjät Petteri Laurikainen ja Kirsi Liukkonen toteuttavat asiakkaiden toiveita parhaansa mukaan.

– Perinteinen malli säilyttää kyllä paikkansa, mutta monet haluavat esimerkiksi kuvan avulla kertoa vainajasta. Olemme tehneet hautakiviin nuotteja, erilaisia kukkia ja omaisten itse suunnittelemia enkeleitä, Liukkonen kertoo.

Hautakiviäkin täytyy kunnostaa ja erityisesti kultausten kanssa kannattaa olla tarkkana.

– Moni luulee, että kiven hoito kuuluu seurakunnalle, mutta se on omaisten omaisuutta ja heidän kuuluu huolehtia siitä, Liukkonen muistuttaa.

Hautausmailla tapaa usein kallistuneita tai sammaloituneita hautakiviä. Vinossa olevat satoja kiloja painavat muistomerkit voivat olla vaarallisia.

– Kivet voivat oikeasti kaatua. Alle voi jäädä leikkimässä ollut lapsi tai hoitotöitä tekemässä ollut työntekijä, Laurikainen puolestaan toteaa.

Hänen mukaansa kiveä voi suoristaa itsekin, jos omistaa oikeat välineet ja taitoa.

– Aluskiven ja hautakiven väliin ei kannata laittaa puutikkuja tai muita kiiloja. Ne hapertuvat ajan myötä ja sen seurauksena kivi voi kellahtaa kokonaan kumoon.

Myös hautalyhdyt vaativat puhdistusta ja niiden laatuun kannattaa panostaa. Hautaustoimisto Mielonen Oy:n yrittäjäpariskunta Jarmo ja Kirsi Martikainen esittelevät kotimaista tekoa olevaa hopean väristä lyhtyä.

– Varsi on tukevaa valurautaa, eikä näin ollen katkea helposti vaikka se työnnettäisiin routaiseen maahan, Kirsi kertoo.

He muistuttavat, että nyt on oikea aika laittaa lyhdyt haudoille, koska marraskuussa maa alkaa jäätyä.

Kirsi ja Jarmo Martikainen toteavat, että kynttilän täytyy olla oikean kokoinen. Suomalaisena käsityönä tehty lyhty on arvokkaampi, mutta samalla myös laadukkaampi.
Kirsi ja Jarmo Martikainen toteavat, että kynttilän täytyy olla oikean kokoinen. Suomalaisena käsityönä tehty lyhty on arvokkaampi, mutta samalla myös laadukkaampi.

Hautakivien kultaus on oikeaa lehtikultaa ja sitä tulee käsitellä varoen.

– Kultaukset kestävät parikymmentä vuotta oikealla hoidolla. Uusia kultauksia kannattaa ensimmäiset pari vuotta huuhdella pelkällä kastelukannuvedellä. Myöhemmin liikaa voi pyyhkiä varovasti pois esimerkiksi puuvillapyyhkeellä, Liukkonen opastaa.

Muualla kivessä olevat sammaleet, jäkälät ja levät voi puhdistaa vedellä sekä juuriharjalla.

– Itse ei kannata lähteä korjaamaan kultauksia esimerkiksi tussilla. Kivissä oleva kultaus on ihan oikeaa lehtikultaa, eikä mikään ole yhtä kirkasta, Laurikainen lisää.

Jos kiven haluaa säilyvän mahdollisimman hyvänä, sen päällä ei kannata suoraan polttaa kynttilöitä. Kynttilä imeytyy kiveen, eikä sitä saa koskaan pois.

– Itse hautakivessä olevassa lyhtypaikassa saa polttaa vain öljykynttilöitä. Se oikeastaan pätee kaikkiin lyhtyihin. Öljykynttilä palaa pienellä liekillä, eikä näin ollen aiheuta liikaa kuumuutta. Siitä ei myöskään synny nokea lasin pintaan, Martikaiset kertovat.

He neuvovat, että mikäli lasi menee rikki lyhdystä tai kivestä, siihen voi aina tilata uuden.

Hautakiven kanssa ei kannata hätiköidä, vaan sen voi valita kaikessa rauhassa ajan kanssa.

– Paras näyttely on hautausmaalla. Siellä voi käydä katsomassa millainen kivi olisi mieleinen ja voi saada ideoita yksityiskohdista, Laurikainen neuvoo.

Antti ja Matti Saranki pyörittivät yritystä yhdessä noin 18 vuotta. Nyt isä Matti on jäänyt eläkkeelle.

”Lasi on aina lasia”

|
Lasialan ammattilaiset juhlivat 20-vuotista taivaltaan. Yrittäjänkadulla sijaitseva Lasitusliike Lasi-Saranki Oy täytti syyskuussa 20 vuotta. Alun perin yrityksen laittoivat pystyyn isä Matti ja poika Antti ...
Liisa Rouhiainen toteaa Wanhan Rokkalantallin olevan sijainniltaan hyvä juhlapaikaksi. Yläkerrasta löytyy myös pieni parveke, joka on ollut morsianten suosiossa muun muassa kimpun heitossa.

”Kaikki juhlat ovat ihania”

|
Juhlista pääsee nauttimaan, kun joku muu huolehtii juhlapäivänä käytännön asioista. Liisa Rouhiainen on ollut Ateriapalvelu Ahkeraliisan puikoissa jo 16 vuotta. Mikkeliläisellä yrityksellä on kaksi ...
Sigita Herralan yksi rakas harrastus ovat moottoripyörät. Hän kulkee noin 30 kilometrin pituisen työmatkan kaksipyöräisellä. Mimosassa työskentelevä Herranen on eri kulttuurien kanssa tekemisissä päivittäin. – Eräs päivä minulle tuli asiakas Afrikasta, joka puhui Venäjää, se oli erikoista.

Samoissa juhlissa on eri tavat

|
Juhlapyhät yllättävät eri kulttuurista maahan muuttaneen. Eri maiden kulttuurit eroavat toisistaan merkitykseltään ja tavoiltaan. Latviasta kotoisin oleva Sigita Herrala on asunut 12 vuotta Suomessa ...
Kukkamyyjä Sirpa Nulpposen sitomassa perinteisessä hautakimpussa on ruusuja, terttuneilikoita ja erilaisia leikkovirheitä.

Mitä kaikkea kunnon juhla kaipaa?

|
Ilman arkea ei ole juhlaa ja elämä antaa juhlanaihetta niin ilossa kuin surussa. Hyvän juhlatunnelman tekevät vieraat. Olipa juhlimisen syy mikä tahansa, valmistelut kannattaa ...