Kevät ei tule ilman puunkuormauskilpailuja

|

Kilpailussa puretaan ja lastataan tukkikuorma. Kilpailussa pärjää nopeudella ja hyvällä kuormauksen laadulla.
Kilpailussa puretaan ja lastataan tukkikuorma. Kilpailussa pärjää nopeudella ja hyvällä kuormauksen laadulla.

Suomenmestaruutta tavoittelevat niin kokeneet ammattikuljettajat kuin alan opiskelijatkin. Nopeus ja suorituksen laatu ratkaisevat.

Kinnarissa Mikkeli Raskaspari Oy:n ja Esedun logistiikka-alan piha-alueella kisailtiin pari viikkoa takaperin Puunkuormaajamestarin tittelistä. Ennen kuin Suomenmestari syyskuussa selviää, osakilpailuja järjestetään 20 paikkakunnalla eri puolella Suomea. Puutavara-autojen kuljettajille tarkoitetulla kilpailulla on jo yli 30 vuoden mittainen perinne. Useat kilpailualueella liikkuneet alan ihmiset totesivatkin, että puunkuormauskilpailut ovat varma kevään merkki.

– Tämä on puutavara-autoilijoiden keskuudessa hyvin suosittu tapahtuma. Kisakiertueen aikana suoritetaan arviolta noin tuhat kilpailusuoritusta. Tämä sopii suomalaiseen mielenlaatuun. Suomalaiset ovat formulakansaa ja aina, kun kello laitetaan käyntiin, niin into vain kasvaa, naurahtaa mestaruuskilpailuja järjestävän Hiab Oy:n tuotemyyntipäällikkö Henri Kitula.

Kilpailussa tehtävänä on purkaa nupillinen tukkeja, siirtää niitä toiseen asentoon 180 astetta ja lastata ne takaisin autoon. Kilpailussa ratkaisee kuormausaika sekä virhepisteiden vähäisyys.

Jokainen kilpailija, joka tekee hyväksytyn suorituksen, palkitaan puukolla.
Jokainen kilpailija, joka tekee hyväksytyn suorituksen, palkitaan puukolla.

– Parhaimmat ajoajat sattuvat 4-5 minuutin välille. Virhepisteitä tulee esimerkiksi siitä, jos kahmari osuu pankkoon. Yhdestä kilahduksesta eli ammattitermein sanotusta kilkasta, tulee viisi sekuntia lisäaikaa varsinaisen kilpailusuorituksen päälle.

– Kenttätuomarit arvostelevat myös kuorman tasaisuutta sivujen ja päätyjen osalta.

Alkukilpailuissa valitaan viisi lääninmestaria ja heidän haastajikseen seuraavat seitsemän nopeinta. Finaali käydään Jämsässä 12 finalistin kesken.

Kitula sanoo, että jokaiselle hyväksytyn suorituksen tekijälle annetaan muistoksi kilpailupuukko.

– Vuorossaan on 31. kilpailu. Tiedän muutaman henkilön, jolla on puukko jokaiselta vuodelta. Mielestäni jo tämä kertoo siitä, että tapahtuma on monelle tärkeä juttu.

Yksi kilpailuun osallistuja oli mäntyharjulainen Matti Kokkonen.

– Tämä on minulle ehkä kahdeksas kerta, kun olen mukana. Viime vuoden puukko meni pojan pojalle hirvenmetsästyskäyttöön, hän totesi hyväksytyn suorituksen jälkeen.

Kokkonen on ollut eläkkeellä jo 20 vuotta.

– Nosturi käyttäytyy toisella viisiin, kuin 20 vuotta sitten. Se on paljon äkkinäisempi liikutukseltaan. Aikaa meni nyt mikä meni. Pyysin, että tuomarit katsoisivat aikani almanakasta. He kysyivät naureskellen, että minkä vuoden allakasta, Kokkonen sanaili hyväntuulisena.

Roope ja Pasi Roponen olivat ilmoittautumassa mukaan kilpailuun. Isälle kilpailuihin osallistuminen on jo monivuotinen perinne. Pojalla oli edessään toinen kerta.
Roope ja Pasi Roponen olivat ilmoittautumassa mukaan kilpailuun. Isälle kilpailuihin osallistuminen on jo monivuotinen perinne. Pojalla oli edessään toinen kerta.

Haukivuorelaiset Pasi ja Roope Roponen, isä ja poika, olivat ilmoittautumassa kilpailuun.

– Tämä on tullut itselleni sellainen perinne. En edes muista, kuinka monta kertaa olen tähän osallistunut. Olen ollut alalla 20 vuotta, Pasi Roponen totesi ennen seuraavaa koitostaan.

Nuorempi, vasta 16-vuotias, Roope Roponen on suunnitellut aloittavansa ensi syksynä alan opinnot Mikkelissä.

– Olen ollut puunajossa mukana ihan pienestä pitäen. Osallistun kilpailuun nyt toista kertaa. Viime keväänä kilpailu meni omalta osaltani ihan hyvin, poika totesi.

– Joo. Meni vähän liiankin hyvin. Hän voitti minutkin, isä puolestaan naureskeli.

Hymy herkässä. Uuden traktorin luovutushuollon juuri tehnyt mekaanikko Jussi Väisänen (vas.) kertaa tärkeimmät asiat konemyyjä Eero Immosen kanssa.

Maatalon pojasta kuoriutui myyntimies

|
Konekaupassa tarvitaan teknisen tietämyksen ohella monipuolisia sosiaalisia taitoja. Maatalouden ja koneiden kanssa pikkupojasta asti elänyt Eero Immonen on nähnyt verrattain nuoreen ikäänsä nähden alaa ...
wwwKUVA_Valtra02

Hallintalaite kuin avaruusaluksesta

|
Valtra SmartTouchin avulla voidaan hallintalaitteiden toiminta ohjelmoida juuri kyseiseen työhön sopivaksi. Myös käyttäjäkohtaiset mieltymykset on otettu huomioon helppokäyttöisessä järjestelmässä. Valtra SmartTouch tuo traktorin kaikki ...
Kaikki kunnossa. Vain yhdellä välituella yläreunasta yhdistetty kontti on vahva. Kome Oy:n Jari Outinen ja Jorma Häkkinen tarkastivat korin sisäpintoja.

Komposiittikontti on käytössä yliveto

|
Kuljetusalan kova kilpailu kelpaa uniikkia tuotetta valmistavalle Komelle. Loppusyksyn aamu enteilee aikaista talvea. Parhaiten se ilmenee hakeaumoista nousevana höyrynä kuulasta taivasta vasten. Menossa on ...
Mies ja moottori. Tenho-niminen puuvene on tuhoutunut jo ajat sitten, mutta muistot nuoruuden veneretkistä ovat säilyneet Hannu Itkosen mielessä venemoottorin mukana.

Tenhon mylly on ainoa lajiaan

|
Mikkeliläinen Hannu Itkonen omistaa ainutlaatuisen moottorin sanan varsinaisessa merkityksessä. Launialassa sijaitsevan omakotitalon pihalla oli kevytpeitteen alla melkoinen harvinaisuus. Varkauden konepajan tekemä moottori on valmistettu ...