Laura Paavilainen kutsuttiin Genuine Cupiin Houstoniin. Syksyllä on vuorossa CP-maajoukkueen MM-kisat Atlantassa.
Noin vuosi sitten mikkeliläinen jalkapalloilija Laura Paavilainen lähti mukaan Suomen CP-maajoukkueeseen. Nyt hän naurahtaa aurinkoisena elokuun päivänä Mikkelin keskustassa, että ei olisi tuolloin uskonut, mihin pääseekään lapsuudesta saakka rakkaan jalkapallon parissa.
Heinä-elokuun vaihteessa 23-vuotias Paavilainen edusti Suomea soveltavan jalkapallon Genuine Cupissa Yhdysvaltain Houstonissa.
– Sain kutsun Special Olympics -joukkueeseen. Yllätyin kyllä silloin ja olin tosi innoissani, Paavilainen kertoo.
Suomen joukkueessa pelasi 14 pelaajaa, jotka Palloliitto kutsui mukaan. Miehiä oli 12 ja naisia kaksi. Viikon mittaisessa turnauksessa pelasi 53 joukkuetta 53 eri maasta. Osa oli seurajoukkueita ja osa Suomen tapaan koko maasta koottuja joukkueita.
– En ennakkoon tuntenut Suomen joukkueesta ketään, mutta tutustuin ja sain uusia ystäviä. Myös muista joukkueista, kuten Argentiinasta ja Vietnamista, sain ystäviä, koska liikuimme paljon samassa porukassa.
Genuine Cup on siitä poikkeuksellinen urheilutapahtuma, että sen takana on erittäin rikkaan amerikkalaisen tuki. Suomen joukkueellekin matka oli täysin ilmainen ja myös oheisohjelmaa oli järjestetty paljon.
– Kävimme esimerkiksi tutustumassa NASAan, rodeonäytöksessä ja seuraamassa korista. Oli ihana ja ikimuistoinen reissu.
Koska Houstonissa oli hyvin kuuma, pelit pelattiin ennen puoltapäivää ja loppupäivä oli muuta ohjelmaa.
– Taso oli vaihteleva. Heti eka peli oli Argentiinaa vastaan ja vaikka minusta pelasimme hyvin, niin hävisimme. Loput pelit olivat sitten vähän helpompia, Paavilainen tuumaa.
Suomi pelasi kaikkiaan yhdeksän ottelua ja vastassa olivat esimerkiksi Ranska, Uruguay ja Englanti. Loppusijoituksessa Suomi oli sijalla 15.
Paavilainen matkaa Amerikkaan uudelleen jo lokakuussa, kun vuorossa on naisten CP-maajoukkueen MM-kisamatka.
MM-kisoihin osallistuu kaikkiaan kahdeksan joukkuetta.
– Me ollaan pelattu vasta niin vähän aikaa, että on vaikea tietää tasoa muihin nähden. Mutta todennäköisesti ihan hyvin pärjäämme, Paavilainen miettii.
Paavilainen on harrastanut jalkapalloa lapsesta saakka.
– Futis on aina ollut ykkönen. Tykkään ihan älyttömästi siitä fiiliksestä, kun saa pelata, hän summaa.
Harrastus oli pitkään tauolla, kun hän sai 12-vuotiaana aivoinfarktin, joka vei esimerkiksi kävely- ja puhekyvyn.
– Kävelystä ja juoksusta minussa huomaa, että jotain on tapahtunut. Mutta pystyn pelaamaan ja se on hyvä asia.
Mikkelissä Paavilainen treenaa myös PU-62:n naisten kanssa.
– Haluan kehittyä futiksessa. Olen saanut itsevarmuutta ja nykyään tiedän, että pääsen ohi, jos haluan. Mutta eniten tykkään siitä, että futis on joukkuepeli. Jos hävitään tai jos voitetaan, niin ollaan joukkueena.
Erityisesti Paavilainen on nauttinut joukkuehengestä ja ilmapiiristä CP-maajoukkueessa, jossa jokaisella on jokin CP-vamma, sairastettu aivoverenkiertohäiriö tai muu aivoperäinen liikuntavamma.
– Joukkueessa on tosi yhteisöllistä, hän toteaa.
Elina Alanne