Tino Puhakka tykästyi autoihin jo lapsena, eikä niiden lumo ole hävinnyt. Parasta on kuitenkin kesä ja veneiden huolto.
Ensin puolella teholla ja nyt täysillä. Jotenkin näin voi summata ensimmäistä vuotta, jonka Tino Puhakka on pyörittänyt Pellosniemellä sijaitsevaa AVPK Huoltoa.
– Isä menehtyi vuosi sitten tammikuussa. Hetki silloin piti keräillä mutta sitten siitä ei ollut epäselvää, että jatkanko vai en.
Hänen isänsä Reijo Puhakka piti samalla paikalla auto- ja pienkonekorjaamoa vuosia. Pian 33-vuotias Tino kasvoi siinä sivussa myös autojen rassaajaksi.
– Siitä lähtien kun olen syntynyt, olen isän tekemisiä seurannut vieressä. On tullut touhuttua. Ihan jo alun perin suunta on ollut autoja kohti, Puhakka kertoo.
Hän kouluttautui ajoneuvoasentajaksi ja teki isän kuollessa töitä työnjohtajana Mikkelin Autokorjaamossa.
– Aloitin pyörittää tätä paikkaa vuosi sitten niin, että olin samaan aikaan palkkatöissä, Puhakka kertoo.
Nyt hän on siis siirtynyt kokopäiväiseksi yrittäjäksi.
– Kyllä tämä yrittäjyys on itselle mukavampaa. Haluan ainakin katsoa sen kortin läpi. Toivottavasti jatkan vielä vuosia.
Sen puoleen korjaamoyrittäjäksi hyppääminen oli helppoa, että työ oli hyvin tuttua. Mutta paljon Puhakka on saanut myös opetella, koska asioita ei juurikaan ehditty käydä isän kanssa läpi.
– Sen on ainakin huomannut yrittäjänä, miten paljon kaikkia maksuja meneekään eri suuntiin.
Puhakka tuumaa, että parasta yrittäjyydessä on vapaus. Se, että voi ainakin osittain säätää omia työaikojaan tarvittaessa. Korjaamon kanssa samalla tontilla asuessa siinä on tosin vielä opettelua, ettei töitä tee myöskään aina aamusta yöhön.
– Toisaalta se on hyvä, että välillä voi työpäiviä pidentää, jos on tekemistä. Kaikkiaan tähän alaan kuuluu, että välillä on hiljaisempaa ja välillä kiireisempää. Hiljaisena aikana voi sitten pitää vaikka lomaa.
Jos yrittäjyydessä on ollut opettelua, niin autojen opettelusta Puhakka innostuu aina uudelleen.
– Autoista oppii aina uutta. Se on parasta tässä työssä, että ei ole jatkuvasti saman toistoa. Tulee vastaan erilaisia vikoja ja tekniikka kehittyy koko ajan.
Korjaamoyrittäjää viehättää myös se, että Ristiina–Suomenniemi-seutukunnalla huoltoon saapuu vanhempiakin menopelejä.
– Se on vain hyvä puoli, ettei aina joudu ratkomaan kaiken maailman sähköhommia, Puhakka hymyilee.
Autojen lisäksi myös veneet kuuluvat AVPK Huoltoon kiinteästi. Niitä on noin parikymmentä talvisäilytyksessä ja myös huollossa.
– Kesällä venehommaa on paljon. Se on ihan oma hommansa, Puhakka kertoo.
Siitä löytyy myös hänen suosikkinsa kaikista töistä.
– Se voisi olla kesällä veneiden huollot. Toisaalta autojen alustaremontit myös.
Entäpä inhokkityö?
– Ruostekorjaukset. Niistä ei pidä kukaan, Puhakka naurahtaa.
Elina Alanne