Haukivuorelta pääsee taas moottorikelkalla kohti pohjoista, jos lisää lunta vain saadaan.
Haukivuorelaiset moottorikelkkailijat ovat tehneet ison urakan ja järjestäneet lajin harrastajille taas mahdollisuuden ajaa Haukivuorelta Pieksämäelle.
– Lännenpuolen soilla tilanne muuttui, niin se lopetti reitin joskus yli 20 vuotta sitten. Viime ajokausi loppui lyhyeen, niin minulle jäi tekemisen tarve ja aloin pohtia, että saisiko reittiä taas jotenkin järjestettyä Pieksämäkeä kohti, kertoo Marko Teittinen puhelimitse Rukalta, jossa hän oli muiden harrastajien kanssa moottorikelkkailemassa.
Keväällä Teittinen aloitti kartan tutkailun ja valtavan selvitystyön. Mikkelin moottorikelkkailijat ry antoi taustatukea ja moni lupasi olla mukana talkoissa.
– Yhdellä miehellä ei riitä töiden ohessa aika etsiä hyviä reittipaikkoja maastosta, joten katsoin kartasta jo valmiina olevia polkuja ja muita. Sitten alkoi aika haastavakin salapoliisityö, jotta jokaiseen maanomistajaan saatiin yhteys ja lupa kysyttyä.
Teittinen kertoo, että tonttien kiinteistönumeroiden perusteella saa kyllä henkilön nimen ja osoitteen. Tämän jälkeen piti jostain kaivaa puhelinnumero. Kyselyitä kiinteistönomistajista saa Maanmittauslaitokselle tehdä kymmenen vuodessa ilmaiseksi, joten apuakin hän tarvitsi.
– Melkein kaikki perheenjäsenet ja tutut oli valjastettuna siihen hommaan, hän naurahtaa.
Kun luvat oli kunnossa, alkoi työ maastossa. Puuhamies kiittää, että apua Haukivuorelta, Kantalasta ja Montolasta tuli paljon.
– Noin kymmenen hengen porukalla olemme raivanneet risukoita ja rakentaneet muun muassa kuusi siltaa. Reitti on meidän puolestamme nyt ok. Pieksämäen päässä on kerholla vielä vähän tekemistä, että reitti yhdistyy. Ja kelitilanne on nyt haasteellinen.
Voisi sanoa, että kohtuullista olisi ollut, että valtavan talkoourakan jälkeen kelkkailijat olisivat jo päässeet korkkaamaan uuden reittinsä. Mutta lunta ei ole näin helmikuussakaan tarpeeksi maastossa ajamiseen.
– Soilla on päästy ajamaan mutta metsässä ei ole lunta kuin 10 senttiä, jos sitäkään. Koska maasto on epätasaista ja kivikkoista, niin 30–40 senttiä lunta saisi olla. Kunnon nuoskalumisade olisi nyt hyvä, Teittinen toivoi helmikuun alussa mutta luontoäiti on ollut kitsas toiveeseen vastaamisessa.
Virallisesti Mikkelin seudulla ajetaan moottorikelkkauria. Teittinen selventää, että ero on siinä, että esimerkiksi Rukalla on virallisia kelkkareittejä, joiden alta maapohja lunastetaan ja sitä voi silloin koneellisesti muokata.
– Meidän moottorikelkkaurilla voi risuja ottaa pois mutta isompia maansiirtotöitä ei tehdä. Täällä Rukalla on kyllä mahtavia reittejä ajettu. Sitä kun kannokosta ja juurakosta lähtee, niin on tämä hienoa, kun luntakin on jotain 60 senttimetriä, Teittinen kertoi Rukalta ajopäivän päätteeksi.
Mikkelin seudun moottorikelkkaurilla ajamisesta pitää maksaa. Erilaisista lupamaksuista on lisätietoa Mikkelin moottorikelkkailijoiden nettisivuilla.
– Kun liittyy jäseneksi, niin lähiseutujen kerhoilla on ristiinajosopimus, eli sitten saa ajaa myös toisen kerhon urille, Teittinen vinkkaa.
Jos siis lunta saadaan, Haukivuorelta pääsee moottorikelkalla vaikka ties minne asti. Yksi tärkeä toive Teittisellä ja muilla talkootyön tehneillä on. Urakka oli valtava ja olisi kurjaa, jos tehty työ valuisi hukkaan.
– Pysytään ajaessa sillä uralla. Iso syy siihen, että jokin ura menee poikki, on se, että yksi maanomistaja välissä ei haluakaan enää, että hänen maillaan ajetaan. Siitä seuraa valtava työ tehdä vaihtoehtoinen reitti. Toivon kovasti, että ei ainakaan ajattelemattomuuden takia mene tämä iso homma pieleen, Teittinen summaa.
Elina Alanne