Osa saa hyviä tarjouksia, osa ei, summaa isännöitsijä. Pankista todetaan, että tarkkana saa olla. Jokaisen taloyhtiön kannattaa varautua korjauksiin keräämällä rahoitusta jo ennakoiden.
”Vain 30 kunnassa pankin kannattaa enää myöntää putkiremonttilainaa”, otsikoi Kauppalehti marraskuussa. Yksikään näistä listalle päässeistä kunnista ei sijaitse Etelä-Savossa. Onko meidän tilanteemme näin kriittinen?
– Ei se tilanne onneksi ihan noin yksioikoinen ole. Kyllä me olemme myöntäneet tänäkin vuonna taloyhtiöille lainoja laajasti koko toimialueellemme, toteaa OP Suur-Savon pankinjohtaja Mikko Antikainen.
Kauppalehden otsikko vetikin tilannetta hieman rajummaksi kuin se oikeassa elämässä on. Juttu kertoo, että Suomessa oli vuonna 2024 enää 30 kuntaa, joissa vanhojen osakeasuntojen keskimääräinen neliöhinta oli vähintään 2 000 euroa.
Tuo summa puolestaan on artikkelissa haastatellun Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattilan mukaan raja, jonka alapuolella pankkien on yhä vaikeampi myöntää täysimääräisesti lainaa taloyhtiöiden suurille korjauksille.
Antikainen muistuttaa, että taloyhtiöillä on hyvin erilaisia lähtökohtia.
– Tilanne on se, että kiinteistöjen arvon kehitys on usealla alueella ollut negatiivista, kun taas remonttikustannusten osalta kehityssuunta on ollut toinen. Näin ollen omarahoitusosuutta tarvitaan usein. Sanoisin, että meiltä edelleen useampi kuin yhdeksän kymmenestä taloyhtiöstä on saanut rahoituksen mutta välttämättä ei aina sitä koko summaa, mitä on alun perin haettu, Antikainen kertoo.
Etelä-Savon alueella, kuten koko maassa, taloyhtiöt ovat usein hyvin erilaisissa tilanteissa sijainnistaan riippuen. Kiinteistöjen arvot voivat vaihdella suhteellisen pienelläkin alueella merkittävästi.
– Remontit maksavat sijainnista riippumatta käytännössä saman verran. Tämä johtaa siihen, että toisissa yhtiöissä omarahoitusosuutta tarvitaan enemmän kuin toisissa. Meidän ehdoton tahtotilamme on pitää koko maakunta asuttuna ja taloyhtiöt asuttavassa kunnossa, mutta luonnollisesti laskevan väestömäärän vaikutus taloyhtiöiden tulevaan maksukykyyn täytyy ottaa huomioon, Antikainen sanoo.
Oiva Isännöinti Mikkelin yksikön päällikkö Juhani Kortelainen kertoo, että taloyhtiöt ovat Mikkelinkin alueella hyvin erilaisissa tilanteissa.
– Keskustan alueella voi hyvin valmistella korjaushanketta, mutta aina kannattaa ensin selvittää rahoitusmahdollisuutta. Rahoitusta saa, mutta tilanne on hyvin eriytynyt taloyhtiöiden välillä. Rahoittajat katsovat tarkkaan muun muassa, miten taloyhtiötä on hoidettu ja missä se sijaitsee. Osa saa hyviä tarjouksia, osa ei, hän toteaa.
Kauppalehden jutussa Mattila korostaa sitä, että taloyhtiöiden on nyt tärkeää varautua riittävän ajoissa ennakkoon. Suunnitelmat pitää olla tehtynä 10–15 vuoden päähän ja omarahoitusta remontteihin pitää kerätä myös ennakoiden ylimääräisillä vastikkeilla.
Antikainen kertoo, että tässäkin taloyhtiöiden toimintatavat vaihtelevat paljon. Toisissa yhtiöissä ei ole juurikaan varauduttu ennakkoon, kun pankkia lähestytään. Toisella taloyhtiöllä on jo omarahoitusta kerättynä ja kolmannessa on jo selvitetty, ketkä osakkaista ovat valmiit maksamaan tulevat kulut kerralla suoraan pois.
Hän toteaa, että isännöitsijän vastuu näissä asioissa on iso.
– Onneksi isännöitsijät ovat yleensä todella valveutuneita näiden asioiden suhteen. He ovat ammattilaisia, ja osaavat ennakoida taloyhtiöiden tulevat remonttitarpeet pitkällä aikavälillä, jolloin valmistautumisaikaa kerätä puiskureita on riittävästi. Tosin tämä ei auta silloin, mikäli taloyhtiön osakkaat eivät tähän sitoudu, Antikainen summaa.
Oiva Isännöinnin Kortelainen toteaa, että taloyhtiöt alkavat tosiaan olla pakotettuja keräämään omarahoitusta ennakkoon mutta usein sitä kerätään liian vähän.
– Jos rahoitusta kerätään ennakkoon 1–2 euroa neliöltä, niin sitä saa monta kuukautta kerätä. Jos tiedetään, että viiden vuoden sisällä on tulossa iso saneeraus, niin omarahoitusta kannattaisi kerätä merkittävämmin ennakkoon. Iso laina tuplaa helposti asumiskulut, joten rahoitusta kannattaisi heti kerätä isommin. Se pienentäisi lainanhoitokuluja ja helpottaisi rahoitusneuvotteluja, hän toteaa.
Korjaustarpeet patoutuneet
Kiinteistöliiton syksyn barometrin perusteella taloyhtiöiden korjausrakentaminen supistuu edelleen lievästi vuonna 2025. Tulevia korjaushankkeita suunnittelee kuitenkin useampi kuin viime vuonna, mikä ennakoinee urakointien kasvua ensi vuodesta lähtien.
Oiva Isännöinti Mikkelin yksikön päällikkö Juhani Kortelainen kertoo, että patoutunutta tarvetta korjauksille alkaa olla, mutta moni taloyhtiö on edelleen varovainen.
– Hiljaista aikaa tässä on ollut vuosi pari, joten tarvetta korjaushankkeille olisi, hän kertoo.
Hiljainen aika näkyy siinä, että urakoitsijat ovat ahkerasti yhteydessä taloyhtiöihin.
– Heillä on työpulaa, joten he ovat aktiivisina, Kortelainen kertoo.
Elina Alanne