Hans Nilsenin voi nyt vuokrata miehistöineen. Satu ja Rauno Lahtiselle alus on ollut kesäkoti jo vuosia.
Ei tarvitse tehdä pihatöitä! tiivistää Satu Lahtinen yhden parhaan puolen veneilystä.
Jokainen veneenomistaja toki tietää, että aina sitä on pientä puuhaa ja laitettavaa. Satu ja Rauno Lahtisellakin oli taas tämän kesän aluksi. Alus vaati ulkomaalaamista.
– Teimme kaksi vuotta sitten keväällä ison remontin, eli pohjapellit vaihdettiin. Samalla piti sisustus purkaa, niin viime kesä meni aika lailla rakentaessa sisustusta uusiksi, Lahtiset kertovat.
– Niin sitä sanotaan, että ennemmin loppuu koiralta virtsa kuin laivalta työt, Rauno naurahtaa.
Hans Nilsen valmistui vuonna 1920 Vaasassa Enso-Gutzeitin hinaajaksi. Metsäteollisuusyhtiössä oli tapana, että alukset saivat metsäpomojen nimiä. Ensin alus oli Hans ja kun sen nimen alkulähde norjalainen Hans Nilsen kuoli, sai alus vuonna 1927 koko komean nimensä.
– 1960-luvulla maantiet alkoivat viedä hinaajien työt, joten suurin osa niistä myytiin joko huvikäyttöön tai romutettiin. Enson lääkäri Olli Elo osti Hans Nilsenin ja muutti sen höyrystä dieselille, Rauno kertoo.
Lahtisista tuli aluksen omistajia vuonna 1997. Yli satavuotiaan aluksen historiassa he ovat vasta sen kolmannet omistajat. Nyt aluksen omistavat virallisesti heidän kolme jo aikuista lastaan.
– Meillä oli tosiaan kolme lasta ja vene jo ennen tätä. Laivaelämä otti mukaansa. Aloimme katsella isompaa alusta, että lapset saavat myös kavereita ja serkkuja mukaan. Tämä on ollut sellainen, että sai pysymään lapsetkin mukana, Satu kertoo.
Monesti varsinkin teini-ikäisten kanssa saattaa joutua keskustelemaan mökille lähdöstä. Aluksessa on se hyvä puoli, että sen voi parkkeerata myös kaupungin satamaan.
– Me asuimme maalla, niin lapsistahan oli ihan juhlaa, kun olimme vaikka Mikkelin satamassa. Saati sitten Lappeenrannassa tai muualla, Satu lisää.
Vuosien varrella moni on kysynyt aluksen vuokraamisen mahdollisuutta, mutta aiemmin lainsäädäntö ei sitä sallinut.
– Vanhoissakin aluksissa piti aiemman lain mukaan olla CE-merkintä. Ei olla sitä täältä etsinnöistä huolimatta löydetty, Rauno myhäilee.
Kun lainsäädäntö muuttui, hankkivat Lahtiset tarvittavat luvat ja pätevyydet ja nyt Hans Nilseniä voi myös vuokrata.
– Alus vuokrataan siis aina miehistön kanssa. Voimme ottaa henkilökunnan lisäksi 12 henkilöä kyytiin. Tarkoitus on tehdä pienimuotoista vuokraustoimintaa ja kattaa sillä vähän aluksen kuluja, Lahtiset kertovat.
Hans Nilseniin mahtuu hyvin nukkumaan 6–8 henkilöä ja maksimissaan 10 henkilöä. Aluksessa on sauna, vesivessa, lämpimät vedet ja kokkausmahdollisuudet.
– Ruokaa tai kahvia voimme myös sopimuksen mukaan tehdä tai sitten voi ottaa kokonaan omat ruuat ja juomat, Satu kertoo.
Vuokraamisen hinta räätälöidään aina asiakkaan toiveiden mukaan.
– Hinnoitteluun vaikuttaa esimerkiksi se, miten paljon tulee ajoa vai ollaanko paikallaan, Rauno selventää.
Hans Nilsenin kotisatama on Ristiinassa.
– Ristiina on myös risteilyille hyvä lähtöpaikka. Mikkelistä menee tällaisella hitaalla aluksella monta tuntia ennen kuin on mitään mielenkiintoista nähtävää, Satu tuumaa.
Satu ja Rauno ovat seilanneet suuren Saimaan joka kolkan. Reissuja määrittää pitkälti se, että joka heinäkuussa vanhat työalukset kohtaavat jossain päin Saimaata. Tänä vuonna tapaaminen on Lappeenrannassa.
Mitkä ovat Saimaan parhaat paikat?
– Puumalan seutu on upeaa. Ja Yövesi ja Astuvansalmi tietysti. Se on ikiaikainen ja upea, kun siellä ei ole mökkejäkään lähiseudulla. Savonlinna totta kai myös! Siellä pitää käydä joka kesä, Satu listaa.
Elina Alanne
