OP Suur-Savon juhlaseminaarissa pohdittiin Etelä-Savon sekä Itä-Suomen menestyksen avaimia. Risto E.J. Penttilä esitti alueellista tukea niin pitkään, kunnes itäraja jonain päivänä aukeaa.
Juhlavuottaan viettävä Suur-Savon Osuuspankki kruunasi 120-vuotiaan taipaleensa moninaiset tapahtumat toissaviikon juhlaseminaariin Mikaelissa.
– 120 vuotta on pitkä aika, mutta pankkimme perustehtävä on pysynyt samana. Meidän osamme on edistää omistaja-asiakkaidemme kestävää taloudellista asemaa sekä parantaa heidän elämänlaatuaan, kuvaili pankin toimitusjohtaja Leena Nikula avauspuheenvuorossaan.
Seminaariesiintyjien puheenvuoroissa pohdittiin sitä, mistä löytyisi keinot saada Suomen, ja etenkin itäisen Suomen ja Etelä-Savon talous kaivatulle kasvu-uralle. Ensimmäisen puheenvuoron käytti 90-luvulla, Suomen lamavuosina, pääministerinä toiminut Esko Aho (kesk.), joka itse kertoi käyttävänsä itsestään nykyisin mieluiten titteliä ”asiantietelijä”.
– Sen on keksinyt vanhin lapsenlapseni Leevi, ollessaan ehkä nelivuotias, Aho hymyili.
”Seuraavaksi meidän pitäisi päästä talouden kasvun pariin.”
Risto E.J. Penttilä
Varsinaisessa puheessaan suoranaisia hymyilyn aiheita Aho ei Suomen tämän hetken talousnäkymistä löytänyt. Heti aluksi hän mainitsi sanonnan, joka kuvaa Ahon mukaan tämän hetken Suomen tilannetta.
– Sanonta kuuluu: ”Aina on oksan ottajia, jos vaan on kuusen kaatajia.” Tuntuu, että tämän hetken Suomessa meillä on paljon ottajia. Ja sitä ajatusta, että kaikki mitä on, täytyy säilyttää. Näitä niin sanottuja kuusen kaatajia on vähemmän.
Hän näki, että Suomessa ei ole kyetty vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneiden vaikeuksien jälkeen löytämään uutta tapaa toimia.
– Bruttokansantuotteemme on sama kuin tuolloin ja elintasomme on sama, mutta valtionvelka on kolminkertainen. Kyllä tässä on aiheellista kysyä, että mihin on käytetty ne 100 miljardia euroa, jotka on tämän 15 vuoden aikana lainaa otettu?
Aho vastasi omaan kysymykseensä jatkaen mainitsemansa sanonnan lainaamista.
– Kyllä ne on menneet siihen, että meillä ollaan jaettu niitä oksia, vaikka kuusia ei juuri ole kaadettu.
Mahdollisina väylinä tulevaan menestykseen Aho muistutti esimerkiksi siitä, että jokaisen (yrityksen) menestystarinan takana on kyseenalaistaminen. Se, ettei tyydytä siihen, mitä on, vaan oivalletaan jotain uutta.
– Lisäksi pitää olla kyky nähdä pitkä linja. Sekä se, että kasvua ei millään ”pöhinällä” tapahdu, vaan pitkäjänteisellä ja määrätietoisella työllä.
– Puollan vahvasti vientivetoisen palkkamallin käyttöönottoa. Ruotsissa vastaava on ollut käytössä, ja siellä talouden tilanne on huomattavasti parempi kuin meillä, Aho summasi.
Hänen mielestään toinen merkittävä asia Ruotsia tahmeampaan talouskasvuun viimeisten reilun 15 vuoden aikana on se, että Suomi lähti mukaan Euroon, Ruotsi ei. Näin Suomella ei ole enää ollut mahdollisuuksia omaan rahapolitiikkaan.
Itä-Suomea koskien Aho nosti menestysreseptejä kaksi.
– Metsätalous, jonka te olettekin osanneet hyödyntää. Biotaloudessa on paljon mahdollisuuksia, ja ammumme itseämme jalkaan oikein kunnolla, mikäli lähdemme mukaan siihen, että metsiin perustuvan biotalouden hyödyntäminen olisi luontoarvojen vastaista, Aho näki.
– Toinen, täällä vielä kunnolla hyödyntämätön potentiaali on matkailussa. Se vaatii investointeja ja se vaatii työtä, mutta mahdollisuudet ovat olemassa.
USA:n tulevat presidentinvaalit ja valittavaksi tulevan henkilön vaikutus koko maailmanpoliittisen tilanteen kehittymiseen olivat puolestaan talouden ja politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilän puheenvuorossa merkittävässä roolissa. Suomen tilanteen turvallisuuspoliittisesti Penttilä näki ”parempana kuin koskaan historiassa”.
– Naton myötä meidän rajat on nyt turvattu. Seuraavaksi meidän pitäisi päästä talouden kasvun pariin, Penttilä pohti.
Itä-Suomen osalta hän nosti esiin juuri Naton sekä toisena asiana Norjasta tutun veromallin.
– Vaikka henkilöstömäärältään Naton alaesikunta ehkä tuleekin olemaan melko pieni, niin se tulee silti nostamaan Mikkelin ja Itä-Suomen aivan Naton strategiseen keskiöön.
Lyhyen tähtäimen ”Itä-Suomipakettina” Penttilä ottaisi käyttöön vero- ja muut talousporkkanat.
– Norjassa on käytössä malli, jossa Pohjois-Norjassa verotus on muuta maata kevyempää, yrityksille on alhaisemmat työnantajamaksut ja nuorille on erilaisia kannustimia.
– Tällainen päätös voitaisiin aivan hyvin tehdä, että Itä-Suomen alueella vastaavat porkkanat ovat käytössä, ja tämä pätee niin kauan kuin itäraja on suljettu, Penttilä visioi.
Hän kertoi myös tarkistaneensa, että EU-lainsäädäntö sinällään ei estäisi tällaista tukimuotoa. Asian vahvisti myös paikalla ollut Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
NIKO TAKALA