Naton maavoimien alaesikunnan mahdollisella sijoittumisella Mikkeliin on spekuloitu jo hyvä tovi. Miksei Oy:n Timo Paakki sanoo, että yritysten on vielä vaikea arvioida mahdollisia vaikutuksia.
Tämän vuoden aikana on saatu varmuus sille, että Naton maavoimien alaesikunta tulee sijoittumaan Suomeen. Juuri mitään muuta siitä ei sitten tiedetäkään. Paitsi se, että Mikkeli on yksi niistä paikkakunnista, jotka ovat mukana kisaamassa alaesikunnan sijoittumisesta. Muita spekuloituja kaupunkeja ovat ainakin julkisuudessa olleet Pori, Helsinki sekä Rovaniemi.
Iltalehti ennätti jo huhtikuussa uutisoimaan, että sijoituskaupunki tulee olemaan Mikkeli. Yle puolestaan uutisoi keskiviikkona 18.9., että alaesikunta tulee Mikkeliin. Virallisilta tahoilta sijoituspaikkakunnasta ei ole tullut mitään ilmoitusta. Mäntyharjulainen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on arvioinut, että virallinen päätös saataisiin ”tulevan talven aikana”. Yle ennakoi uutisessaan, että virallinen Naton päätös asiasta tehdään helmikuussa.
Mikkelin kaupunki on ilmoittanut olevansa valmis ottamaan alaesikunnan vastaan, ja että mikäli esikunta vanhaan päämajakaupunkiin saataisiin, niin kaupunki on viestinyt tekevänsä olosuhteet sellaisiksi, että esikunnan mukana tuleva henkilöstö perheineen – luonnollisesti varsin kansainvälinen sellainen – saisi tarvitsemansa palvelut.
– Asiaa valmistellaan viranhaltijatasolla. Meillä on suunnitelma, jolla hankkeistetaan esikuntaratkaisun tarpeet. Jos päätös on meille myönteinen, olemme valmiita, sanoi Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen Kuntalehden haastattelussa kesäkuussa.
Hän sanoo, että mikäli alaesikunta Mikkeliin sijoittuisi, kaupunki tulisi satsaamaan esimerkiksi ulkomailta tänne saapuvien henkilöiden ja heidän perheidensä kotoutumisen sekä muun muassa erikielisten varhaiskasvatus- ja koulupalveluiden kehittämiseen.
Kinnunen muistuttaa samaisessa haastattelussa, että Nato ja Puolustusvoimat tekevät sijoituspäätöksen vain ja ainoastaan maanpuolustuksen näkökulmasta. Tällä kertaa ”hakuprosessissa” ei paina politiikka, ei edes aluepolitiikka. Mikkelin vahvuuksiksi kaupunginjohtaja luettelee sijainnin ja liikenneyhteydet (maanteitse ja junalla pari tuntia pääkaupunkiin sekä lentokenttä). Kinnunen muistuttaa myös, että Mikkelissä sijaitsee jo Puolustusvoimien maavoimien esikunta.
Miten suuresta asiasta Naton alaesikunnan sijoittumisessa sitten olisi kyse paikallisten ja seudullisten yritysten näkökulmasta? Lyhyt vastaus kuuluu: ”mahdotonta sanoa ”.
– Mitään tarkempia laskelmia aluetalous- ja yritysvaikutuksista ei ole tehty, koska mahdollisen alaesikunnan koosta, kokoonpanosta tai oikeastaan mistään siihen liittyvästä muustakaan ei ole edes puolivirallista tietoa, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Timo Paakki kommentoi.
Paakin mukaan alaesikunnan mukanaan tuomasta henkilömäärästä esitetyt arviot vaihtelevat joistakin kymmenistä reissutöissä olevista esikuntaupseereista yli sataan perheineen paikkakunnalle muuttavaan upseeriin, sekä huomattavaan määrään kalustoa.
– Sen sijaan selvitystyötä asioista, jotka täytyy ottaa huomioon tai järjestää, on tehty. Valmistautumista tehdään siis tässä vaiheessa käytännön toimenpiteiden arvioinnin ja suunnittelun tasolla Miksein, kaupungin ja sidosryhmien kesken, Paakki avaa.
Näistä syistä Paakki ei lähde vielä kokoamaan yrityksille mitään listaa asioista, jotka olisi hyvä ottaa asiassa huomioon.
– Toisaalta, kun varma tieto [alaesikunnan sijoituspaikasta] tulee julkiseksi, on kaikilla todennäköisesti aikaa valmistautua mahdollisiin vaikutuksiin.
Entä onko Mikseillä pohdittu mahdollisuuksia järjestää keskitettyä koulutusta yrityksille, mikäli päätös osuu Mikkeliin?
– Keskitetyn koulutuksen järjestäminen on sinänsä mielenkiintoinen idea. Koulutuksen tarpeen, sisällön ja kohderyhmän määrittelee joka tapauksessa sijoittuvan organisaation koko, kokoonpano ja monta muuta asiaa.
– Aluetalousvaikutuksia varmastikin on odotettavissa, mutta niiden ennakointi on käytettävissä olevan tiedon varassa pelkkää arvailua, eikä sellaisenaan hyödyllistä. Sinänsä nyt tehtävä käytännön toimenpiteisiin liittyvä suunnittelutyö ei kuitenkaan mene hukkaan, vaikka esikuntaa ei saataisikaan. Mikkelin on joka tapauksessa hyvä terävöittää ja kehittää muualta muuttavien vastaanottoa, erityisesti englanninkielisten palvelujen osalta, Paakki huomauttaa.
NIKO TAKALA
