Tuholaisia on tavattu paikoin runsaasti.
VIRPI KONTINEN
Kaarnakuoriaisiin kuuluva kirjanpainaja on merkittävin metsätuholainen eteläisessä Savossa, arvioi metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen Metsäkeskuksesta.
– Todella paljon niiden esiintymiä on ollut tänä vuonna Mäntyharjulla sekä merkittävästi Mikkelissä ja Juvalla, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja Mikkelin, Savonlinnan, Puumalan, Juvan ja Mäntyharjun feromonipyydysverkoston perusteella.
Ennen kirjanpainajat levisivät tuulenkaadoissa, mutta nyt tilanne on toinen. Etelä-Savossa on varttuvaa kuusimetsää, joka on tänä kesänä kärsinyt litteäksi juuristot jättävästä kuivuudesta sekä ilmaraot sulkevasta kuumuudesta. Kuumuus on myös kasvattanut kirjanpainajien määrää.
– Kun ensimmäinen sukupolvi pesi kuoren alle, se pystyi perustamaan vielä uusioperheenkin, Ylioja selventää.
Kirjanpainajakannoille altistavat myös uusien hakkuualueiden rajakasvustojen saamat valoshokit.
Ylijoki lisää, että Etelä-Savossa on esiintynyt harvakseltaan muita kaarnakuoriaislajejakin: kuusentähtikirjaajia, pystynävertäjiä ja aitomonikirjaajia. Viimeksi mainittuja on havaittu kuivettuneissa kuusenlatvoissa viime syksystä alkaen.
Kokkonen kertoo, että metsää tuhoavista lahottajasienistä yleisin Etelä-Savossa on juurikääpä, josta on kuusen ja männyn omat alalajit.
Käävän vaurioittaman puun kaataa usein myrsky, mutta esiintymiä on havaittu metsänhakkuissakin. Myös esimerkiksi aitomonikirjaajat voivat syntyä juurikäävän seurauksena tai sen edeltäjinä.
Vaikka juurikääpä on tavallinen metsän laji, sen yleistymistä on torjuttava. Maanomistajien pitäisi vaatia, että kääpää torjutaan kantokäsittelyillä.
– Jos niitä ei tehdä, käävillä on liian hyvät mahdollisuudet saada itiönsä lentämään, kun lämpötila kohoaa vähintään +5 celsiusasteeseen, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Eeva Terhonen.
Etelä-Savon v. 2021 kirjanpainajaseuranta
Määrä noin/hakkuuaukko
Mikkelin koillispuolen piste 11 000
Mikkelin kaakkoispuolen piste 7 000
Etelä-Savon rajaseutujen
lähistöjen pisteet 5 000