Kirjaston pihapuu osoittautui valtakunnallisesti tärkeäksi kohteeksi.
VIRPI KONTINEN
Hirvensalmen lähikirjaston kulmilla kasvaa suuri tervaleppävanhus, jonka ikää ei taida kukaan tietää tarkasti. Sen arvellaan olevan ainakin yli 50-vuotias. Valtavaan kasviin kiinnitti huomionsa kirjastolla asioinut, toimittajataustainen Sinikka Wallén. Näky oli vaikuttava ja ihastuttava. Puun tekee poikkeukselliseksi sen latvus, joka on tiettävästi Suomen suurin: 21, 5 metrin levyinen.
– Leppä on heti kasvunsa käynnistymisvaiheissa alkanut jakautua viiteen eri runkoon, joista on ylennyt viisi tiheää latvusta. Tietojeni mukaan oksat rehevöitynevät edelleenkin, mutta huolena voi jatkossa olla runkojen onttoutuminen, kertoo Wallén.
Hän otti upean puun puheeksi kirjastonhoitaja Laura Laitisen kanssa, joka oli jo aiemmin suitsuttanut kirjaston asiakkaille tätä luonnonnähtävyyttä. Wallén ja Laitinen yhdessä lähtivät tiedottamaan puuilmestyksestä ja sen tärkeydestä muun muassa medialle.
Puuharrastajien Dendrologisen Seuran edustaja Jukka Lehtonen innostui leppähavainnosta niin, että matkusti omaehtoisesti paikan päälle tarkastamaan ja mittaamaan puuta. Lehtonen on entisen Metsäntutkimuslaitoksen, nykyisen Luonnonvarakeskuksen, eläkkeellä oleva metsäteknikko.
Seura keskittyy yleensä havainnoimaan rungon paksuutta ja kaadetuista puista vuosirenkaiden eli -lustojen määrää. Nyt mitattiin koko puuta siltä osin, kuin se mahdollista oli. Paitsi että latvus todettiin jättimäiseksi, muutakin huomionarvoista löytyi.
– Suomalaisten yksirunkoisten tervaleppien joukossa kirjaston tienoon puu on seitsemäksi paksuin. Tyven ympärysmitta 60 senttimetrin korkeudella on 417 senttimetriä, ja puu on 21,2 metriä korkea, Lehtonen tilastoi.
Wallén kiittelee sitä, että lepän juuria ei ole aikojen saatossa tuhottu. Kunta on ilmeisesti viisaasti ymmärtänyt suojella puuta arvokkaana kohteena. Nyt hän toivoo, että puuhun saataisiin vaikkapa jonkinlainen metalliketjuun kiinnitetty esittelylaatta, joka mukavasti nostaisi tervaleppäsuuruuden arvoa.
– Puuhan on ihan nähtävyys. Sitä tultaisiin varmasti ihailemaan kauempaakin kuin naapurista.
Laitinen visioi, että nurmea ja osin jalkakäytävääkin varjostavan lepän alle istuisi hyvin paikallinen ulkoilmatapahtuma, kuten yhteisateriointi-ilta Anttolan tyyliin.
Wallén on omaa sukuaan Leppä, ja siksikin puuilmestys on lähtenyt kiehtomaan häntä.
– Olen aiemmin selvittänyt tyttönimeni historiaa. Löysin yhdeksi selitysmalliksi sen, että leppä viittaisi kirkon unilukkarin käyttämään leppäkeppiin. Sillä pidettiin aikanaan kirkossa kävijät hereillä.
Tiedätkö puita ennätystenkirjaan?
Suomen kookkain puu sijaitsee Heinolan rantapuistossa. Kyseessä on puumassaltaan noin 30-kuutioinen tsaarinpoppeli. Merkittäviä puujättejä on myös Suomessa yleisemmissä puissa. Suomen pisin mänty on 42-metrinen Lehmon jätti lähellä Joensuuta. Lähes samanpituinen on Suomen pisimmäksi mainittu luonnonvarainen puu, noin 45-metrinen kuusi, joka piileksii Vesijaon aarniometsässä. Koivuista Suomen paksuin on paltamolainen yksilö, jolla on ympärysmittaa 520 senttimetriä. Haapayksilöistä korkeudellaan muut löylyttää Savonlinnassa kasvava metsähaapa. Se kurottautuu 35,7 metriin. Vielä mainittakoon Tuusulassa kukoistava harmaaleppä, joka on myös pisin (27,2 metriä) mitattu lajinsa edustaja koko maailmassa.