Maa- ja metsätalousministeri vaatii kauppaa ja teollisuutta tinkimään katteistaan.
Ruoasta saa kaupassa hyvän katteen samaan aikaan, kun tuotantokustannusten nousu on laittanut tuottajat erittäin ahtaalle. Esimerkiksi lannoitteiden hinta on liki kaksinkertaistunut vuodessa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on tuohtunut siitä, että kauppa julkistaa positiivisia tulosvaroituksia samaan aikaan kun maataloustuottajat ovat poikkeuksellisen vakavassa kriisissä.
Kauppa ja teollisuus ovat osoittaneet myötämieltä ja korostaneet vastuullisuuttaan, mutta tuottajahinnoissa se ei näy.
Lepän mukaan ainoa ratkaisu on, että kauppa ja teollisuus tinkivät katteestaan.
– Tätä ei voi korjata millään tukipaketilla. Siitä tulisi aivan valtava, jos sillä olisi oikeasti merkitystä.
Jos tuottajat eivät saa reilua hintaa, asiasta joudutaan säätämään laki.
– Edellytän, että tuottajahinnat lähtevät nousuun. Jos niin ei käy, tulen esittelemään lainsäädännön, jolla tehdään mahdolliseksi, että myyjä voi vaatia, että sarjat eivät ole pitkiä.
Ongelmana on ollut, että maatalouden tuotantokustannusten nousu ei mene hintoihin pitkäaikaisissa sopimuksissa, jolloin niistä tulee tappiollisia. Laki voisi määritellä tämän estämiseksi ehdot.
Vaikka ilmastonmuutos merkitsee monenlaisia muutospaineita, Leppä suhtautuu niihin suurena mahdollisuutena luonnonvaroihin perustuville elinkeinoille.
– Maa- ja metsätalous on ainoa ala, joka sitoo hiiltä ja ainoa ala, jolla pystytään tekemään yhtä aikaa monia asioita.
Leppä on pahoillaan keskusteluilmapiiristä, jossa esimerkiksi liha ja kasvis asetetaan vastakkain, ja ajatellaan, että viljelijät pilaavat maailman.
– Se on tuonut valtavan painolastin viljelijöille ja osin myös metsänomistajille.
Ministeri sanoo, että kun käytetään kotimaista ruokaa, tehdään aina kokonaisvastuullinen valinta.
– Silloin emme ulkoista vaikutuksia. Meille ei tule ilmastovuotoa, eläinten hyvinvointivuotoa eikä taloudellista vuotoa.
Kotimaassa metsätalouden asiat kipinöivät parhaillaan hallituksessa. EU:n taksonomia-asetus pyrkii valjastamaan talouselämän ja päästövähennykset yhteen, ja keskustan mielestä asetus kohtelee Suomen metsätaloutta väärin.
Keskusta on ilmoittanut äänestävänsä eduskunnassa EU:n metsälinjausta vastaan, vaikka hallituksessa toisin linjattaisiin.
Leppä katsoo, että komissio pyrkii puuttumaan Suomen metsätalouteen tavalla, joka sisältää periaatteellisen ongelman.
– Komissio tulee jäsenvaltioiden tontille, ja se ei käy. Komission pitää ymmärtää oma roolinsa. Tämä on osa koko EU:n hyväksyttävyyttä.
Susikanta kestää harvennuksen
Hallituksessa on ollut säkenöintiä myös maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksesta sallia susien kannanhoidollinen metsästys 20:llä yksilöllä. Vihreät on ihmetellyt, miksi asetus on annettu, vaikka Luonnonvarakeskuksen laskutoimitukset ovat keskeneräisiä. Jari Leppä huomauttaa, että susikantaa arvoidaan useammilla luotettavilla mittareilla. Niiden viesti on yhtenevä.
– Susikanta on selvässä kasvussa, ja kanta on suurempi kuin sataan vuoteen. Ne laskelmat, joiden pohjalta ministeriö on tehnyt asetuksen, ovat pitäviä ja päteviä.
Leppä sanoo saaneensa valtavasti palautetta uudesta susilinjauksesta, ja se on ollut hänen mukaansa 95-prosenttisesti positiivista.
– Yhteiskunnan tärkein tehtävä on luoda arjen turvallisuutta. Siihen kuuluu myös se, että kenenkään ei tarvitse tuntea pelkoa ja kokea vahinkoja sen myötä, että häirikkösudet tulevat jopa karjarakennuksiin sisään ja koulujen ympärille taajamiin.
Leppä vakuuttaa, että 20:n yksilön poisto ei vaikuta suden suotuisaan suojelutasoon mitenkään.
Petri P. Pentikäinen