Kunhan Visulahden opasteista selviää, aukeaa entistä rauhallisempi reitti itään.
Lokakuun puolivälissä koko matkalta avattu viitostie on vienyt myös Mikkelin kevyen liikenteen uusille reiteille. Kinnarin ympäristön useat autoliikenteen rampit aiheuttavat jalankulkijoille ja pyöräilijöille kiertelyä. Velo Saimaan puheenjohtaja Teemu Saramäki harmittelee, että Visulahteen ja Haukivuoren suuntaan ajava joutuu lukemaan kylttejä tarkkaan.
– En ihan täysiä pisteitä anna. Pyörätie kulkee aika monimutkaisesti, ja opastuksessa oli aluksi isoja puutteita. Se on edelleen hankalaselkoinen Kinnarissa, jossa uusi ja vanha tie haarautuvat. Pitää olla ennakkokäsitystä, jos haluaa vanhalle tielle.
Myös Mikkelin Ladun puheenjohtaja Anja Marttila pitää reittiä ja opasteita hieman hankalina, mutta vain ensikertalaiselle.
– Kun ensimmäisen kerran lähtee liikenteeseen, opasteita pitää seurata. Risteyksiä on paljon, ja mennään tunneliin ja tunnelista ylös.
Sen jälkeen, kun suunnistus Visulahteen on onnistunut, avautuu pyöräilijöille aivan uudenlainen maailma ilman valtatien pauhua ja olkapäätä hipovia rekkoja. Marttila on tästä muutoksesta hyvillään ja innoissaan.
– Ehdottomasti meni parempaan suuntaan. Visulahdesta eteenpäin on vanhaa viitosta äärimmäisen hyvä pyöräilyväylä. Sieltä pääsee myös kiertämään Koskentaipaleen reitille, ja löytyy paljon uutta.
Tiellä 72 on uusi kevyen liikenteen väylä risteykseen, josta pääsee Rämälän ja Vehmaskylän suuntaan. Lisäksi Hiirolaan asti pääsee mukavasti mutkittelevaa vanhaa tietä, jolla on asfaltti.
Graanin ja Kinnarin välillä on yksittäisiä jyrkkiä mäkiä, jotka saavat huonokuntoisimmat pyöräilijät taluttamaan kulkupeliään. Mikkelin Hiihtäjissä mäistä riemuitaan: ne tarjoavat rullasuksilla kuntoileville erinomaista harjoitusta.
– Mäkisessä maastossa saadaan tasatyönnöille hyvää voimaharjoittelua, puheenjohtaja Juha Vuori sanoo.
Vuori muistuttaa, että tunnelit ja mäet ovat turvallisuusriski, joka nopeammin liikkuvien on syytä pitää mielessä, kun ollaan yleisessä liikenteessä.
Seurojen aktiivit sanovat, että kevyen liikenteen kaupunkina Mikkeli on hyvän ja tyydyttävän välimaastossa. Positiivista on, että reittien markkinointia on käynnistelty. Hankalinta on ydinkeskustassa.
– Keskusta on ongelma. On esitetty, että maalattaisiin pyöräilijän kuva katuun, jolloin autoilijat näkevät missä mennään ja pyöräilijät tietävät paikkansa, Ladun Marttila sanoo.
Reviirien tekeminen selväksi parantaisi kaikkien osapuolten tilannetta, Velo Saimaan Teemu Saramäki muistuttaa. Jos pyöräilijät ovat tyytyväisiä, myös autoilijat ovat tyytyväisiä.
– Mikkelillä on aika vanhanaikainen käsitys asiasta. Pyöräkaistoja ei ole haluttu erotella, ja tienylityksiä tulee paljon.
Mikkelin Hiihtäjien Juha Vuori sanoo, että kaupunki on jälkijunassa, mutta kevyen liikenteen ratkaisut ovat kehittyneet viime vuosina.
– Uusien asuinalueiden väylät ovat hienoja. Vanhat huolestuttavat. Tie 62 Anttolaan on aikamoisen vaarallinen. Se on kapea, ja siellä on raskasta liikennettä Metsäsairilan suuntaan.
Mikkeliläisten seura-aktiivien suosikkireittejä
• Mikkeli–Nuutilanmäki, vanhaa tietä
• Mikkeli–Rämälä–Hiirola, vanhaa tietä
• Ristiina–Mäntyharju–Hirvensalmi
• Mikkeli–Otava–Korpikoski
• Porrassalmen museotie
Petri P. Pentikäinen