Kaupunginjohtaja näkee kaksoiskuntalaisissa paljon sosiaalista potentiaalia.
Kaksoiskuntalaisuusmalli voisi tuoda kuntalaisille paljon etuja. Ilman kaksoiskuntalaisuuttakin suomalaiset valitsevat nykyään itse etukäteen, minkä kunnan terveyspalveluita pääsääntöisesti käyttävät.
– Valittu terveyspalveluiden kotikunta vastaa terveydenhuollollisista maksuista, mutta se ei ole vielä tilanteen kokonaiskuva, muistuttaa Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen.
Myös Mikkelin keskussairaala on saatava pysymään toiminnassa, ja siinä voivat kaksoiskuntalaiset auttaa käyttämällä sairaalan palveluita.
Toinen tärkeä kahden kunnan palveluiden käyttämisen oikeus koskee kulttuuripalveluita.
– Nykyään kakkoskuntalainen voi hankkia Lumme-kirjastokortin ja osallistua haluamallaan tavalla maksullisiin kulttuuritapahtumiin.
Hyödyksi käytettävissä on myös kakkoskuntalaisten valtava henkinen pääoma, joka voi vahvistaa verkostoja ja avata uusia kontakteja.
– Monesti ne, jotka tulevat vapaa-ajan viettoon seudulle, myös kokevat Mikkelin hyvin positiivisesti, ja siksikin heidät kannattaa mieltää osaksi yhteisöä.
Mahdollisesta e-kuntalaisuudesta Halonen kertoo, että se on Virosta lähtöisin oleva idea, jossa kansalaisuus ymmärretään laajasti kansalaisyhteisönä. E-kuntalainen voisi asuinpaikastaan riippumatta käyttää kaikkia e-kuntalaispalvelussa olevia kunnallisia ja yksityisiä palveluita. Kuntalaisuuden saisi esimerkiksi rekisteröitymällä kunnan verkkosivujen kautta. E-kuntalaisuuteen ei Halosen arvion mukaan olla toistaiseksi menossa.
Sekä Mikkelin kakkos- että vakiasukkailla on Mikkelin kaupunginjohtajan Timo Halosen mukaan vaihtelevia suhtautumistapoja kaksoiskuntalaisuuteen.
– Silti uskon, että valtaosa vakiasukkaista suhtautuu kaksoiskuntalaisuuteen myönteisesti.
Osa kakkosasukkaista on halukkaita käyttämään Mikkelin palveluja, ja osa vakiasukkaista pitää sitä normaalina. Keskustelukanavat eri asukasryhmien kesken ovat Mikkelissä toimineet hyvin. Esimerkiksi Mikkelin seudun vapaa-ajan valtuuskunta on tärkeä edustuksellinen yhteistyöelin, joka vaikuttaa moniin oleellisiin asioihin.
Kaupunginjohtajan mukaan ei ole kunnan hallintopäätöksistä viestinnän osalta väliä, onko suomalaisella yksi vai kaksi asuinkuntaa.
– Kaikkien kuntalaisten on saatava lukea tehtävistä päätöksistä esimerkiksi helposti löydettäviltä verkkosivuilta. Ja käytettävän kielen on oltava selkosuomea, jota kaikki ymmärtävät.
Halosen mukaan haksahdetaan usein siinä, että huomioidaan vain Mikkelin omat kaksoiskuntalaiset.
– Tosiasiassa mikkeliläisiäkin asustaa muualla sijaitsevilla vapaa-ajan asunnoilla. Sen vuoksi tässä törmätään siihen, että verotulojen tasausjärjestelmä voi vesittää Mikkelin kaksoiskuntalaisilta saatavan tuloedun.
Halonen nostaa ratkaisuesimerkiksi japanilaisen käytännön, jossa kaksoiskuntalainen maksaa haluamansa suuruisen lahjoituksen kakkoskuntaansa. Silloin tosin on selvitettävä, miten verotuksessa suhtaudutaan lahjoitukseen.
Johtaisi perustuslain muutokseen
Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Pentti Mäkinen arvioi, että kaksoiskuntalaisuus ei sinänsä edellyttäisi uutta hallintomallia. Nykyinen kuntalaki sopisi jatkossakin kuntatyöskentelyn pohjaksi. Vaikeita lainsäädännöllisiä ja jopa perustuslaillisia ongelmia olisi kuitenkin ratkaistava.
– Uutena tulee tietenkin hyvinvointialueiden jäsenyys, mikäli asukas olisi useamman hyvinvointialueen jäsen. Pitäisi määritellä, voiko henkilö olla useamman kuin yhden hyvinvointialueen asukas ja millaisia vaikutuksia palvelujen saatavuuteen sillä on, kartoittaa Mäkinen.
Keskeinen kysymys Mäkisen mukaan on se, miten määriteltäisiin kuntalaisen oikeudet ja velvollisuudet, mikäli kaksoiskuntalaisuus toteutuisi. Mihin kuntaan tai kuntiin tuloverot maksettaisiin ja missä suhteessa? Tuloverotus pitäisi säätää koko maata koskien täsmällisesti ja ennakoitavasti.
– On tärkeää sekä veronmaksajan että veronsaajan kannalta, milloin asukas katsottaisiin jonkin kunnan asukkaaksi ja millä osuudella hänen veronsa jakautuisivat kuntien kesken.
Äänioikeuden osalta kysymys on siitä, voisiko äänioikeus mahdollisesti olla useammassa kunnassa tai hyvinvointialueella. Nykyisin äänioikeus voi olla vain yhdessä kunnassa.
Virpi Kontinen