Älykeittiöt tukevat ammattikokkien tiukkaan aikataulutettua työtä.
Työkseen ammattikeittiöiden ja ravintola Tallin opetuskeittiön kanssa askaroivat Xamkin projektipäällikkö Merja Ylönen ja ruokapalvelujen lehtori Hanna Pajari-Seppänen. Heille älykeittiö on osa arkipäivää ja jopa kaiken toiminnan perusta.
– Käytämme älykästä tuotannonohjausjärjestelmää, johon kuuluvat esimerkiksi reseptiikka ja varastonhallinta, sekä älykästä omavalvontajärjestelmää, joka seuraa muun muassa lämpötiloja. Toiminnot sujuvat pilvipalveluiden avustuksella, naiset kertovat.
Monet opetuskeittiön älylaitteet ovat suurelle yleisöllekin tuttuja. Niihin lukeutuvat kypsennyslaitteet, kuten yhdistelmäuunit ja -padat. Uuneista ja padoista voi valita erilaisia valmiita kypsentämisen ja puhdistamisen tekniikoita.
– Kosketusnäyttöohjauksella voi itse määrätä myös valmistettavan tuotteen värin ja sisälämpötilan. Yhdistelmäuuni voi kyetä lisäksi säätelemään toimintojaan automaattisesti esimerkiksi täyttöasteen mukaan, Ylönen ja Pajari-Seppänen kertovat.
Uunin ja painekeittimen yhdistelmälaitteella voi helpottaa esimerkiksi pihvien paistamista, sillä laite ilmoittaa pihvien kääntämistarpeesta.
Älykeittiöajattelua on Ylösen ja Pajari-Seppäsen mukaan kotitalouksissakin, mutta heidän vastuualueellaan ammattikeittiöissä vaatimukset ovat erilaisia.
– Työssämme korostuu riskien minimoiminen ja tasalaatuisuuteen pyrkiminen.
Kotitaloudet hankkivat älykeittiöitä verkosta tai kodinkoneliikkeistä.
– Meillä hankintakontaktit ovat erilaisia, koska vaadimme ammattimaisia standardointeja, Ylönen vertaa.
Haasteellista on myös älykeittiön suunnittelu. Siinä on huomioitava käyttötarkoitus, henkilöstömäärä ja käytössä olevat tilat.
Pajari-Seppänen.
Hyödyt älykeittiöstä ovat suuret, kunhan keittiölaitteiden käyttöön opitaan ja aletaan luottaa siihen. Tärkeää on, että turhanpäiväinen odotusaika vältetään ja työmäärä saadaan pysymään hallinnassa. Konkreettista säästöä tulee myös pesuaine- ja vesimäärissä, ja ruoan kypsennyksen hävikki pienenee, kun ruokaa ei jämähdä astioiden reunoihin.
Älykeittiö siis maksaa itse itsensä takaisin, ja nykyään älykkäät keittiön varusteet voi hankkia leasingillakin.
Etu on sekin, että nykyaikaiset laitteet opastavat käyttäjäänsä keittiötöiden aikana hyvin.
– Laitteet ovat yleisesti ottaen tehokkaita ja helppokäyttöisiä.
Tallilla hyödynnetään myös virtuaalisuutta. RestoLab on oppimis- ja kehitysympäristö, jossa hyödynnetään dataa ja pelillisyyttä.
– Voimme lähettää striimiä suoraan keittiöstä Teamsin kautta ja käyttää erilaisia sovelluksia oppimisen välineenä, Pajari-Seppänen kertoo.
Muutenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana ammattikeittiöiden tekniikat ovat mullistuneet.
– Nyt uusinta uutta on se, että koetetaan opettaa robotteja keittiön perustoimintoihin. Ehkä näemme joskus robotin Xamk RestoLabissakin.
Älykäs keittiö on tehokas ja turvallinen
Älykeittiössä eri laitteet keskustelevat keskenään tai ne ovat hyvin omatoimisia.
Älykeittiöllä tarkoitetaan tällä hetkellä ensisijaisesti sitä, että keittiön eri laitteet keskustelevat keskenään. Tätä ominaisuutta on keittiöuutuuksista esimerkiksi liesissä ja pesukoneissa. Myös keittiön turvaratkaisuissa ominaisuus voi ilmetä.
– Nykyään sähköjä voidaan ehkä säädellä etänä, avaa VTT:n ihmisen ja teknologian suhteen johtava tutkija ja dosentti Jaana Leikas.
Älykeittiöillä on monia selkeitä etuja nykyisessä kehitysvaiheessaankin.
– Ne helpottavat arkeamme ja vapauttavat aikaamme kotitöistä muihin kohteisiin, kiteyttää Leikas.
Saunoja voidaan laittaa etätoiminnoilla lämpiämään ja laitteiden hälytykset, esimerkiksi varoitukset hellan päälle unohtamisesta, voidaan välittää toisaalla oleville käyttäjilleen.
Mitä älykeittiöltä voi vaatia? Leikkaan mukaan kehityssuuntana on se, että teknologisten ratkaisujen käyttämisen on oltava mahdollisimman intuitiivista ja helppoa.
– Suotavaa olisi, että keittiön kalusteet kertoisivat selkeään tapaan toimintavaiheistaan.
Uusinta uutta älykeittiörintamalla on kehittää edelleen sitä ominaisuutta, että laitteet pystyisivät kommunikoimaan keskenään.
– Nyt hahmotellaan skenaarioita, joissa isoveli valvoo -idea ilmenee hyvässä mielessä, Leikas kuvailee.
Älyominaisuutta voisi tässä mielessä olla muun muassa se, että keittiö valvoisi käytetyn veden määrää ja varoittaisi juomattomuudesta. Laitteet voisivat myös jopa huolehtia meistä etukäteen.
– Tietoa tulisi vaikka siitä, että jokin ruoka on pilaantunutta.
Älykeittiöt myös hyödyttäisivät tulevaisuudessa tiettyjä käyttäjäryhmiä, kuten yksin asuvia ja ikäihmisiä, nykyistä enemmän.
– Kun meistä tulee vanhoja, oletettava muistitukitarpeemme lisääntyy. Tällöin olisi apua esimerkiksi siitä, että jääkaappi kertoisi tyhjyydestään. Lieden tulisi olla paloturvallinen, ja laitteiden pitäisi muokkautua käyttäjiensä mukaan.
Nykyiset vanhimmat ikäluokkamme ovat harjaantuneet laitteiden hallinnassa manuaalisuuteen, kuten napista painamiseen.
– Älykeittiö ei tahdo sopia heille, koska sen tekniikkaan ei ole totuttu. Muun muassa koodit voivat olla vaikeita.
Virpi Kontinen