Moottoriurheilua harrastaville korona aiheutti pitkän talven. Nyt kalusto ja kuskit ovat valmiina, kuten Lassi Härkösellä.
Jo teini-ikäisestä jokamiesluokkaa ajanut Lassi Härkönen viihtyy kilpa-autojen kanssa vähintäänkin hyvin. Päivisin työmatkaa kertyy vajaat 200 km, kun kotoa Haukivuorelta tie vie Lievestuoreella sijaitsevalle Printsportille. Päivät kuluvat rallitiimin kilpa-autoja asentaessa tai kilpamatkoilla ja niihin liittyvissä pakkaus- sekä purkutehtävissä.
Iltaisin ja viikonloppuisin nuori mies on rakentanut omaa rallicross-autoa. Toyota Starletin kuoriin tehdyn auton uumenista löytyvät Honda Civic Type R:n moottori, suorakytkentävaihteisto ja Volvon perä. Auto on rakennettu vain ja ainoastaan nopeaan etenemiseen sekä asfaltti- että sorapinnat käsittävillä kilparadoilla.
Aihion Lassi hommasi jo kaksi ja puoli vuotta sitten.
– Viimeinen vuosi on sujunut tallilla tiiviimmin, Härkönen tuumaa.
Mukana on ollut myös pari ahkeraa kaveria, Topias Sipinen ja Elmeri Teittinen.
– Onhan se mukavampaa, kun asioita voi pohtia yhdessä, kaverukset tuumaavat.
Itse rakentaminen on sujunut suhteellisen kitkattomasti. Mitä nyt ensimmäisellä tehopenkkireissulla kevättalvella kardaani meni rusetille ja teki tuhojaan auton alla.
– Pienet vastoinkäymiset kuuluvat tähän hommaan, ei niihin pidä lankaantua, Lassi tuumaa rauhallisesti.
Omaa käsialaa on lähes kaikki, tai siis kaikki läpikäyty tekniikka. Myytti ruokapöydällä kasattavasta moottorista on Härkösillä totta, sillä Lassi kasasi kilpurin moottorin olohuoneessa puhdehommina. Isä Heikki Härkösen mukaan tämä on heille normaalia, sillä koko perhe elää ja hengittää moottoriurheilua isolla sydämellä.
Nyt auto alkaa olla valmis, niin valmis kuin se suinkin voi olla. Ensimmäisen kesän aikana autoa on tarkoitus ajaa sisään, säätää sitä mieleiseksi ja oppia tuntemaan sen potentiaali. Autolle sopivia luokkia ovat rallicrossin kansallinen sarja, suomenmestaruussarja tai Rokkirallin Super-luokka.
– Ajamaan tekisi mieli ja kovasti, mutta saa nähdä milloin haalarin saa työkiireiltä vetää ylle.
Toukokuussa Lassin aika kuluu paljolti ulkomailla, sillä hän toimii työnantajansa kautta Esa-Pekka Lapin huollossa Portugalin MM-rallissa. Samaan aikaan olisi ollut oman harrastuksen kautta avauskisa Pieksämäen Paltasen radalla.
Kisojen aikana autoon voidaan tehdä isoltakin kuulostavia remontteja. Tarkoitus on pitää mukana kaikkea mahdollista, kuten korinosia ja isojakin teknisiä komponentteja.
– Tavoitteet ovat jo kesässä 2022. Kaikkeni yritän, jotta menestystä tulisi, Lassi tuumaa, vaikka tietää että viivalla on paljon tehokkaampiakin laitteita.
Nuorempana Härkösen haaveena oli ajaa rallia, mutta sittemmin mieli on muuttunut. Syy tähän löytyy työpaikasta.
– Siellä on kaikki rallia koko ajan. Ehkä vapaa-ajalla tämä on mielekkäämpää, kolmatta vuottaan Printsportilla työskentelevä nuori mies sanoo ja ryhtyy siirtämään kilpuriansa takaisin tallin puolelle.
Rallicross-kisoissa huippunopeus on käytännössä noin 150 km/h luokkaa. Sitäkin isommassa roolissa ovat kiihtyvyys ja ennen kaikkea kilpa-auton käsiteltävyys. On pakko kysyä, kuinka nopeasti noin 250 hevosvoiman tehoilla kevyeksi rakennettu rallicross-auto kiihtyy satasen vauhtiin?
– Ei ole mitattu, mutta jotain 3,5 sekunnin paikkeilla se parhaimmillaan voi olla, Lassi pyörittelee.
Ystävien ohella isona tukena ovat olleet kotijoukkojen lisäksi tukijat.
– Haluan kiittää jo tässä vaiheessa työnantajaani Printsportia, Suomen Säiliöhuoltoa, Teippari.fi:tä, IKI-Kiuasta, PK-kanavia ja monia muita, nuori mies luettelee.
Jo kymmeniä kisastartteja jokamiesluokan puolelta omaavan Lassin seuraava tavoite on ajaa kunnon testit, ennen kuin kisakausi voi alkaa.
– Koronavuoden jälkeen kilvanajaminen maistuu varmasti.
Sitä ei sovi epäillä yhtään, sillä reilun vuoden tauon aikana autot ja kuljettajat ovat ehtineet laittaa itsensä vireeseen monessa muussakin tallissa.