Ajokykyarviointia tarvitaan yhä enemmän

14.4.2021 Auto & Kone | Koti
Seppo Viljakainen työskentelee kotitoimistossaan. Ajokyvyn arvioinnit suoritetaan hänen ajoneuvoillaan, joissa polkimet ovat myös ”apukuskin” puolella.

Tärkeintä on selvittää kuskin turvallisuus itseään sekä ympäristöä kohtaan.

Seppo Viljakainen valmistui vuonna 1984 liikenneopettajaksi ja on siitä asti huolehtinut, että teillä liikutaan turvallisesti. Vuosien aikana hänellä on ollut oma autokoulu, jonka liiketoiminnan hän joitakin vuosia sitten myi. Tällä hetkellä Viljakainen työskentelee yhteistyössä lääkäreiden kanssa.
– Teen ajokykyarvioita kaiken ikäisille henkilöille. Katson niin sanotun ajokokeen perusteella onko henkilön toimintakyky riittävä, jotta hän selviytyy liikenteessä turvallisesti vaarantamatta muita tai itseään, Viljakainen kertoo.
Kokenut liikenneopettaja on ollut mukana kehittämässä ikääntyvien ajokykyarviointia jo vuodesta 2007, mutta asia on vasta nyt nousemassa pinnalle.
– Ikääntyvien määrä on kasvussa. Jo edesmennyt Pekka Ilmoniemi aloitti asian tutkimisen sekä kehittämisen alun perin ja hän pyysi minua mukaan.

Viljakainen suorittaa arvionsa aina lääkärin pyynnöstä. Tarkoituksena on antaa lääkärille tukea päätökseen henkilön ajo-oikeuden päättämisestä tai jatkamisesta.
– Jos kyse on esimerkiksi muistisairaudesta voi olla hyvinkin hankala sanoa suoralta kädeltä pystyykö kuski suoriutumaan liikenteessä turvallisesti, Viljakainen huomauttaa.
Arvion aikana ajetaan noin tunnin pituinen lenkki sellaisessa ympäristössä, jossa henkilö normaalistikin liikkuisi.
– Tarkoituksena ei ole saattaa henkilöä sellaisiin tilanteisiin, joissa varmasti mokaa. Kaikki meistä tekevät virheitä liikenteessä. Tärkeintä on, ettei aiheuteta vaaratilanteita, Viljakainen muistuttaa.

Ajokykyä arvioidessa täytyy muistaa, että autolla ajo on monella lihamuistissa ja se tulee niin sanotusti selkärangasta. Esimerkiksi muistisairaudesta kärsivällä henkilöllä voi kuitenkin olla ongelmia havainnoida ympäristöä.
– Tilanne voi olla sellainen, että autoa kyllä osataan ajaa, mutta yht’äkkiä havahdutaan siihen, ettei tiedetäkään missä ollaan. Sitten lähdetään paniikissa tai arvaamalla ajamaan johonkin suuntaan. Olen myös joutunut keskeyttämään arvioivan ajon turvallisuuden vuoksi.

Meistä jokainen on paras kuski, ainakin omasta mielestään. Sairaus voi kuitenkin vaikuttaa sekä henkiseen etä fyysiseen puoleen monella tavalla. Siksi on tärkeää, että ajokykyarvioinnin arvion tekee ammattilainen.
– Arvioinnin tekemisessä on otettava monta asiaa huomioon ja on oltava perillä siitä, miten eri sairaudet vaikuttavat. Lääkärille annettavan raportin on oltava hyödyksi päätöksenteossa, Viljakainen toteaa.

Ikääntyessä olisi hyvä varautua ajo-oikeuden päättymiseen. Vaikka ajokuntoa olisi vielä jäljellä, on tärkeää suunnitella tulevaisuutta siten, ettei asia tule yllätyksenä.
– Se voi olla rankka paikka, jos ajokortti otetaan pois. Myös sukulaiset voivat ottaa asian raskaasti, vaikka kyse on aina henkilön sekä muiden liikenteessä liikkuvien turvallisuudesta. Ei ajo-oikeutta turhaan lopeteta tai tehdä sitä kiusalla, Viljakainen muistuttaa araksikin koetusta asiasta.

Vuosien varrella työmäärät ajokykyarvioiden parissa ovat lisääntyneet ja Viljakainen uskoo niiden jatkavan kasvuaan. Viime vuonna perustettu Suomen ajokyvynarvioitsijat ry (SAKRY ry), johon myös Viljakainen kuuluu, pyrkii kouluttamaan uusia ammattilaisia joukkoonsa.
– Asia vaatii paneutumista ja tietämystä sairauksista. Hyvä auton käsittely voi hämätä, mutta ympäröivän liikenteen havainnointi on toinen juttu, Viljakainen lopettaa.

+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0