Akkukoneet tekevät tuloaan myös ammattilaiskäyttöön.
Lähes jokainen metsänomistaja miettii, hoitaako metsät itse vai pyytääkö ammattilainen paikalle. Monet päätyvät tekemään urakan omin voimin, jolloin saa myös liikuntaa ja raitista ulkoilmaa. Toisille taas harmaita hiuksia voi aiheuttaa välineiden puute tai epätietoisuus siitä, mitkä risukot tulisi kaataa.
Välineitä löytyy laidasta laitaan ja ummikolle valinta voi olla vaikea. Vajaat kymmenen vuotta metsurina toiminut HK-Metsän yrittäjä Hannu Kekkonen työskentelee niin akkukäyttöisillä kuin polttomoottorilla käyvillä työkoneilla.
– Akuilla toimivat raivaus- ja moottorisahat ovat parhaimmillaan pienemmissä urakoissa tai kiinteistönhoidollisissa tehtävissä.
Akkukäyttöisten laitteiden parhaita puolia ovat keveys, alhainen melutaso ja hajuttomuus.
– Ääntä syntyy oikeastaan vain terän katkoessa puuta. Kyllähän tämä on tulevaisuutta, koska kyse on hiilineutraalista metsänhoidosta, Kekkonen pohtii.
Akuilla varustetut raivaussahat on yleensä tarkoitettu monitoimilaitteiksi, joten niihin on vaihdettavat terälaitteet. Puun katkaisuun tarkoitettujen terien lisäksi niitä voi käyttää ruohotrimmereinä.
– Akkukäyttöisellä pääsee lähemmäs maan pintaa, koska ne on tarkoitettu myös ruohikon siistimiseen. Pelkkään harvennukseen käytettävän sahan terää ei saa niin helposti maan myötäisesti, koska se ei ole niin jyrkässä kulmassa varren kanssa, metsuri selventää.
Kekkonen hankki itselleen akkukoneet silkasta mielenkiinnosta. Kehuttuja koneita oli pakko päästä testaamaan.
– Akun kesto riippuu työtahdista. Kokopäiväiseen työskentelyyn niiden virta ei vielä riitä.
Tehoa koneissa kyllä on, eivätkä puut jää kaatamatta. Työskentelyajaksi metsuri arvioi 20 minuutista vajaaseen tuntiin.
– Tällä hetkellä laitteet ja akut ovat melko arvokkaita, joten useiden akkujen hankkiminen ja niiden kantaminen mukana ei ole välttämättä kannattavaa.
Kekkosella on mukanaan työmailla akkulaturi, josta saa hätätilanteessa lisää virtaa. Sen hitaus on kuitenkin ongelma, jos urakassa täytyy päästä nopeasti eteenpäin.
Vaikka akkukäyttöiset sahat eivät ammattilaisen mukaan vielä ohita polttomoottorikäyttöisiä, hän kehuu niitä ketteryyden vuoksi.
– Kyllähän se on plussaa, että saha lähtee nappia painamalla käyntiin eikä sen kanssa tarvitse temppuilla. Uskon, että akkukoneet tekevät jatkossa tuloaan, Kekkonen pohtii.
Haluatko testata?
Ei muuta kuin valjaat päälle ja saha käteen. Kekkonen näyttää mallia, kuinka puut lähtevät kaatumaan ja kehottaa minua kokeilemaan akkukäyttöistä raivaussahaa. Opastuksen jälkeen painan napista virrat päälle. Käynnistän laitteen, ei kuulu mitään. Aiempi kokemus on bensalla käyvän ruohotrimmerin varresta, joten siihen verrattuna tämä on hyvin miellyttävää.
Napista kaasua ja risukkoa menee nurin. Työskentelty tuntuu helpolta, koska laite on kevyt ja hiljainen. Asiaan vaikuttaa varmasti myös tukevat valjaat. Osittain helppokäyttöisyyteen vaikutti myös testausaika, joka ei kestänyt 15 minuuttia pidempään.
Lyhyen kokeilun jälkeen uskoisin, että omaan käyttööni akkukäyttöinen saha tai trimmeri olisi nappivalinta. Paitsi jos innostuisin työskentelemään metsän siimeksessä tai kodin ympäristössä aamusta iltaan, olisi valinta toinen.
Emmi Mustonen
Sähköistyminen näkyy alan liikkeessä
Akkukäyttöiset metsä- ja puutarhakoneet ovat jo todellinen vaihtoehto.
Pienkoneliikkeessä ei syksyisenä arkipäivänä ole ruuhkaa, mutta toimettomana ei tänä vuonna ole tarvinnut olla. Koronaepidemian vaikutukset alkushokin jälkeen ovat olleet vapaa-ajan välineitä kauppaaville jopa suotuisat.
– Kaikki vapaa-aikaan liittyvät tuotteet ovat olleet kysyttyjä. Niin hyötyyn kuin huviin, vahvistaa JS-Motorsin kauppias Jarmo Siira.
Osansa reippaasta kaupankäynnistä selittää pienkoneiden tekninen murros. Polttomoottorikäyttöisten laitteiden rinnalle ovat tulleet akkukäyttöiset mallit.
Siiran mukaan sama akku käy voimanlähteeksi esimerkiksi moottorisahaan, ruohonleikkuriin, lehtipuhaltimeen, trimmeriin, raivaussahaan, pensasleikkuriin, oksasahaan ja nurmikon ilmaajaan. Tilanne on siis sama kuin akkuporakoneissa, joita myydään usean eri laitteen ryppäissä: muutaman akun turvin voi käyttää saman tuoteperheen useita eri työkoneita.
Hankintapuolella tämä tietää säästöä, kun jokaiseen koneeseen ei tarvitse hankkia omaa akkua. Ylilataamisen vaaraa ei nykyaikaisissa akuissa ole. Kun varaus on täynnä, pitää laturi akusta huolta. Näin ”tankki on täynnä”, kun tarve käytölle ilmenee.
Osa ostajista on hyvin perillä ladattavien sähkökäyttöisten pienkoneiden meluttomuudesta ja ympäristöystävällisyydestä, kun taas osalle asiat tulevat uutena tietona. Informaatiota jaetaan Siiran mukaan kernaasti, sillä yleinen tietous kaipaa päivittämistä jo laitteiden nopean kehitysvauhdin vuoksi.
– Myös käytön helppous painaa vaakakupissa. Narun nykimistä ja kaasuttimen kuristimen kanssa kikkailua ei näiden kanssa tarvitse tehdä. Varsinkin naiset pitävät näitä asioita arvossaan, Siira kertoo akkusahaa esitellessään.
Hankintahetkellä on ensin kartoitettava asiakkaan oma käyttötarve ja mitä laitteita ylipäätään tarvitaan. Valinnassa kannattaa mennä vahvasti tosiasiat edellä ja jättää tunnesyyt toissijaisiksi.
– Jos ollaan pitkiä päiviä esimerkiksi raivaussahan varressa, on nykyaikainen vähäpäästöinen polttomoottorivaihtoehto edelleen varteenotettava vaihtoehto.
– Mutta mikäli käyttö on satunnaista ja harrastepohjaista, pärjää parin akun taktiikalla oikein hyvin, Siira ruotii.
Akkujen takuuaika vaihtelee merkeittäin. Esimerkiksi JS-Motorsin edustamalla Husqvarnalla takuu on kaksi vuotta.
Akkukäyttöisten laitteiden toiminta-aika vaihtelee johtuen akkukapasiteetista, työkoneesta ja suoritettavan tehtävän yhtälöstä. Mutta kuinka kauan yhdellä akullisella voi tehdä töitä?
– No jos jotain yleistä osviittaa sanoisi, niin puolesta tunnista tuntiin. Tämä aika tarkoittaa kaasu pohjassa työskentelyä, joten käytännön työaika on pidempi, Siira sanoo.
Jarno Laatikainen