Pääsiäinen on monen mielestä kirkkovuotemme suurin juhla: silloin pistetään parasta pöytään! Viimeisimpinä vuosisatoina tämä on näkynyt siten, että pääsiäisruokien raaka-aineet ovat sieltä kalleimmasta päästä: voita, sokeria, lammasta, kuivattuja hedelmiä, munia. Liittyypä ruoka-aineisiin myös symboliikkaa – kuten vaikkapa pääsiäisen seudun päivienkin nimeämiseen.
Pääsiäisen aikaan alkoivat ruoka-ainekset olla pitkän talven jäljiltä vähissä. Niinpä varsinaiset suomalaiset pääsiäisherkut ovat vähälukuisia: mämmi, rahka, uunijuusto, verimakkara ja erilaiset kalaruoat ovat tyypillisiä omia pääsiäisruokiamme.
”Mämmi jalostuu juhlaruoaksi nauttimalla se runsaan sokerin ja paksun kerman kera.”
Mämmi muuten oli jo paaston aikana ”sallittua ruokaa” – sehän on itse asiassa hapattamatonta makeaa leipää. Pääsiäisen juhlaruoaksi tämä arkinen raaka-aine jalostuu, kun se nautitaan runsaan sokerin ja paksun kerman kera!
Tiesitkö, että suklaapuput ovat hedelmällisyyden vertauskuva, munat edustavat ikuista elämää ja ylösnousemusta ja pääsiäisleipomuksiin kuuluva manteli symbolisoi Kristuksen herruutta?
Oman lukunsa muodostaa pääsiäisen seudun päivien nimistö, jossa uskonnolliset merkitykset täydentyvät pakanallisilla piirteillä. Malkamaanantai pani miettimään, miten toisen virheet huomaa paremmin kuin ”malkan omassa silmässä” – malkahan oli muinoin katon olkien päällä painona oleva kuusiparru. Itä-Suomessa malkata tarkoittaa ”puhutella pisteliäästi”. Tikkutiistaina vuollut sytykkeet olivat erityisen hyviä ja sitä seuraavana kellokeskiviikkona karja sai kellot kaulaansa, kun kirmasivat ensi kertaa ulos!
Palmusunnuntai, kiirastorstai ja pitkäperjantai kumpuavat enemmän tai vähemmän raamatusta. Kiiras –sana puolestaan tulee muinaisruotsin puhdistamista merkitsevästä sanasta kirsla. Jeesushan pesi kiirastorstaina opetuslastensa jalat. Kiira oli toisaalta vanhan suomalaisen uskomuksen mukaan kotipihan paholainen, jota juuri kiirastorstaina häädettiin tervan ja tulen kanssa – pääsiäiskokot ovat tätä perua.
Nimensä mukaisesti kärsimysvoittoista pitkääperjantaita seurasivat sitten lankalauantai ja sukkasunnuntai, joiden nimeämisen alkuperä onkin jo hakusessaan: lankalauantaina värjättiin talvella kehrättyjä lankoja ja häädettiin trulleja. Sukkasunnuntai viittaa hiljaiseloon, ollaan siis ihan sukkasillaan – tai sitten juhlitaan niin, että sukatkin lähtevät jaloista!
Oheisessa reseptissä yhtyvät yltäkylläisyyden lammas ja niukkuuden nauris – julistammekin sen pääsiäisen 2020 juhlaruoaksi!
JT Hartikainen
Lammas ja nauris
Ainesosat:
1,5 kg lampaanrintaa
1 kg nauriita
50 g voita
suolaa
meiraminoksia
sitruunanmehu (etikka)
vettä
Ohje:
Liha paloitellaan ja ruskeutetaan voissa ohuessa paistin pannussa joka puolelta.
Nauriit kuoritaan paloitellaan ja ladotaan rautapataan kerroksittain ruskeutettujen liha palo-
jen kera.
Suolaa ja meiraminoksia pannaan kerrosten väliin. Sitruunan mehu ja hiukan vettä lisätään pataan.
Saa kiehua kannen alla, kunnes lihapalat ja nauriit ovat pehmenneet.
Kastike: kastikkeena käytetään siivilöityä lientä, jossa lihat ovat kiehuneet
Lisäkkeet: perunoita, salaatteja ja hillokkeita.
H.Koskimies – E.Somersalo: Keittotaito, Werner Söderström Osakeyhtiön laakapainossa Porvoossa 1937.