Vuodet rallin parissa kypsyttivät Henri Taivalantista rauhallisen ja nopean kuljettajan.
Helmikuun alussa kurvailtu SM Vaakuna-ralli sujui isojen luokkien osalta odotetusti. Emil Lindholm putsasi pöydän R5-luokan Škodalla. Ralliin starttasi yli 130 autokuntaa.
Monelle lajia seuraavalle alempien luokkien kahinat ovat kuitenkin lähempänä sydäntä. Kaksivetoisten näyttävämmät ajolinjat ja kireästi soivat vapaasti hengittävät moottorit antavat yleisölle sitä tunnelmaa, mitä ralli lajina ainakin varttuneemmalle väelle yhä edustaa.
Junioreiden suomenmestaruusosakilpailuun otti osaa myös Hirvensalmen Autourheilijoita edustaneet Henri Taivalantti kartturinaan Jani Rautiainen. Isompaan kaksivetoluokkaan osallistunut autokunta tiesi omaavansa mahdollisuuksia luokkansa palkintopallille.
– Varovaisesti ajattelin, että pytty olisi mukava saada, Taivalantti kertoi auton ollessa jo verstaalla pukkien päällä.
Edellisen viikonlopun rallin jäljiltä vihreyttänsä loistava ralli-BMW toimi kilpailun ajan kuin kello. Työkseen autoliike Ajanvaunulla autoja huoltava ja korjaava Taivalantti tietää kilpurinsa salat läpikotaisin. Vuonna 2016 hankitulla autolla on ajettu nykyisen omistajan toimesta vain seitsemän rallia.
– Enimmäkseen olen ajellut harrasteralleja. Niitä oli tarkoitus kiertää tänä vuonna enemmänkin, mutta suunnitelmat menivät nyt uusiksi.
Ennen kolmea viimeistä erikoiskoetta kuljettajapari huomasi, että podium-sijoitus on mahdollinen.
– Lähdin loppupätkille sillä ajatuksella, että varmistelen kolmatta sijaa. Yllätys oli melkoinen kun saimme tietää maalissa voittaneemme oman luokan sekä kaksivetoisten yleiskilpailun, Taivalantti iloitsee.
Seuraava SM-kilpailu ajetaan helmikuun lopussa Joensuussa. Taivalantti suuntaa mukaan Itä-Ralliin, kunhan saa paletin kasaan. Tätä juttua kirjoitettaessa oli varmaa vain se, että kartturi Rautiainen ei pääse toiseen osakilpailuun mukaan. Korvaava kakkoskuljettaja oli kuitenkin jo luupin alla.
Suurin kuluerä ralliharrastamisessa koituu yleensä renkaista. Niin nytkin, mutta hieman eri syystä kuin tavallisesti. Syynä on se, että harrastesarjaa saa ajaa edullisimmilla 16” renkailla, kun taas RSJM-sarjassa vanteen halkaisija on tuumaa pienempi.
Taivalantti ehtikin jo hankkia harrastetalviralleihin soveltuvat renkaat. Nyt on kuitenkin pakko suunnata uudestaan rengaskaupoille, mikäli mielii menestyä.
– Niistä ei voi tinkiä. Yhdessä kisassa pärjää renkaita akselien välillä sopivasti kierrättämällä noin neljällä uudella piikkipyörällä, kuljettaja laskeskelee.
Kuljettajan jakkaralle Taivalantti ei ole aivan tyhjästä hypännyt. Vuodet Jari Ketomaan mekaanikkona ja etenkin useat kymmenet kilpailut kartturina ovat kehittäneet tiesilmää.
– Olen koittanut pitää siitä periaatteesta kiinni, että pysytään tiellä. Se johtaa lopulta parhaisiin tuloksiin, voittaja toteaa rauhallisesti.
Muutaman vuoden aikana autonsa läpikotaisin käynyt Taivalantti antaa tehoissa pahimmille kilpakumppaneilleen tasoitusta. Jalkoihin ei toki jää vihreällä BMW:lläkään, sillä maksimitehoksi on mitattu 236 hevosvoimaa.
Ralli vaatii rahallisen panostuksen lisäksi myös paljon aikaa. Sitä ei pienten lasten iseillä, kuten Rautiaisella, ole muutenkaan liikaa.
– Iso kiitos kuuluu ilman muuta taustajoukoille, niin perheelle, yhteistyökumppaneille, huoltomiehille kuin projektissa auttaneille kavereille, Taivalantti haluaa sanoa lopuksi.
