Erityisnuoret tarvitsevat ohjausta löytääkseen palveluiden luokse. Chillaillaan auttaa nuoret harrastusten ja palveluiden pariin.
Chillaillaan-hanke käynnistyi Mikkelissä maaliskuussa. Hankkeen tarkoituksena on antaa apua ja tukea arjen toimintaan 15-34-vuotiaille erityisnuorille. Erityistä tukea tarvitsevilla henkilöillä voi olla neurologisia erityisvaikeuksia, autisminkirjonhäiriöitä, laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, kehitysvamma tai muuta sellaista. Tavoitteena on ehkäistä heidän yksinäisyyttä sekä syrjäytymistä. Hankkeen alussa hankekoordinaattori Annastina Rouvinen tapasi erityisnuoria ja kuunteli heidän toiveitaan.
– Ensin kartoitettiin mitä kaikkea nuoret haluavat ja tarvitsevat. Autamme niitä nuoria, joiden on vaikea saada tai hakea apua arjen toimiin, Rouvinen kertoo.
Hanketta hallinnoi Savon vammaisasuntosäätiö (SAVAS) ja sitä rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).
Nuorille järjestetään klubi-iltoja Linnankadulla Savon vammaisasuntosäätiön tiloissa. Klubilla suunnitellaan tulevaa ohjelmaa, pelataan, katsotaan elokuvia eli tehdään kaikkea sitä mitä nuoret yleensäkin tekevät yhdessä. Joka toinen lauantai nuorisokahvila Starlight on varattu muutamaksi tunniksi Chillaillaan -hankkeen käyttöön.
– Nuoret ovat todella tykänneet käydä Starlightissa. Kyllä tämä on sellainen paikka, että jokaisen työpäivän jälkeen lähden hymy huulilla kotiin, hanketyöntekijä Aki Menna kertoo.
Hiljattain Juvalta Mikkeliin muuttanut erityisnuori Sampo Ruotsalainen kertoo, että hänellä ei vielä ole paljon ystäviä Mikkelissä, mutta hanke on auttanut siinä asiassa. Maanantaina klubilla paikalla olleista nuorista jokainen oli sitä mieltä, että yhdessä olo ja uudet ystävät ovat tähän mennessä hankkeen parasta antia.
– Ei meillä ole mitään vastaavaa paikkaa, jossa viettää aikaa, klubi-illoissa käyvä Maiju Marttinen kertoo muiden nyökytellessä.
Tätä osaa nuorisosta voi olla hankala tavoittaa ja koota yhteen, koska vastaavaa toimintaa ole aikaisemmin järjestetty Mikkelissä.
– Olemme menneet kouluihin kertomaan hankkeesta ja sitä kautta moni on tullut mukaan toimintaan. Vaikka palveluita olisi, niin erityisnuoret tarvitsevat ohjausta niiden luo, Rouvinen kertoo.
Palveluiden ja klubi-iltojen lisäksi nuoret saavat informaatiota yhteistyökumppaneilta sekä järjestöiltä. Ryhmissä tehtäviin ohjelmiin ei tietenkään ole pakko osallistua, vaan halutessaan ohjaajat järjestävät kahdenkeskistä keskusteluaikaa.
– Meille on tulossa vertaistuki-ilta, jossa vanhemmat kertovat itsenäistymisen kynnyksellä oleville nuorille muuttamisesta omilleen ja kaikesta mitä asiaan liittyy. Myöhemmin luvassa on teemailtoja, joissa on mukana muun muassa päihdekoordinaattori ja seksuaaliterapeutti, Rouvinen lisää.
Hän kertoo työn olleen tähän mennessä erittäin antoisaa ja vastaanoton olleen positiivinen.
– Yhteistyökumppanit ovat avoimia, yhdessä tekemällä saamme enemmän aikaan nuorten hyväksi, Rouvinen lopettaa.
Suunnitteilla iso kulttuuritapahtuma
Mikkelin vammaisneuvoston toimintakausi on neljä vuotta. Neuvosto koostuu eri vammaisjärjestöjen edustajista. Tarkoituksena on tuoda mahdollisimman paljon eri näkemyksiä sekä parannusehdotuksia neuvoston käsiteltäväksi.
– Pyrimme tietenkin ratkaisemaan ongelmakohtia ja annamme lausuntoja muun muassa rakennusten esteettömyydestä. Esteettömyyslausunto on nykyään automaatio, vammaisneuvoston puheenjohtaja Kauko Väisänen kertoo.
Mikkeliin on tehty useita vuosia sitten esteettömyyssuunnitelma, joka on aika uudistaa ensi vuonna.
– Tämä on erittäin hyvä asia. Mikkelin kaupunki saa konsulteilta laajan esteettömyyssuunnitelman, jonka mukaan on sitten jatkossa hyvä mennä, Väisänen toteaa.
Mies kertoo asioiden olevan aukeamassa positiivisempaan suuntaan, vaikka epäkohtiakin löytyy. Vakavasti sairaiden tai vammaisten taloudellinen tilanne voi olla todella huono. Suunnitelma siitä, millä rahalla pitäisi pärjätä, ei aina toteudu. Asiakasmaksujen, lääke- ja sairaalakulujen jälkeen käteen ei jää paljon.
Väisänen vihjaa, että Mikkeliin on suunnitteilla iso kulttuuritapahtuma mahdollisesti ensi syksynä.
– Tarkoituksena on esitellä vammaisten tuottamaa kulttuuria. Tällä seudulla on todella paljon lahjakkaita kirjailijoita, muusikoita ja maalareita.
– On tärkeää, että vammaiset myös tuottavat taidetta eivätkö le vain yleisönä tapahtumissa, Väisänen muistuttaa.
