Hajuton, mauton ja näkymätön radon on yleistymään päin.
Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Radonilla tarkoitetaan radioaktiivista kaasua, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina.
– Radonia tulee sisäilmaan maaperästä ja lattian kautta ilmavuotojen mukana. Pahimmassa tapauksessa se aiheuttaa keuhkosyöpää, Ardex Oy:n tekninen edustaja Hannu Manninen kertoo.
Maaperän uraanipitoisuus vaikuttaa eniten asunnon radonpitoisuuteen. Suurimmat uraanipitoisuudet ovat Lahden seudulla, Itä-Uudellamaalla sekä Kymenlaaksossa. Vastaavasti pienimmät pitoisuudet ovat Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Lapissa. Mikkeli ja Etelä-Savo eivät ole pahimmasta päästä, mutta asia on silti tapetilla.
– Julkisia rakennuksia korjataan tällä hetkellä paljon myös muiden sisäilmaongelmien vuoksi. Ongelmana voi olla esimerkiksi muovimattojen kanssa se, että rakennusvaiheessa liian kostealle alustalle asennettu mattoliima ja muovimatto alkavat kemiallisesti hajoamaan, jolloin syntyy terveydelle haitallisia hajoamistuotteita. Myös vanhoissa maanvaraisissa betonilattioissa tiiviit päällysteet voivat aiheuttaa ongelmia. Nämäkin ongelmat saadaan korjattua tiivistämällä betonin pinta haitta-aine höyrynsulkukäsittelyjen avulla. Samoilla tuotteilla saadaan tehtyä lattiaan myös tiivis radonkatko, Manninen kertoo.
Rakennusaineet vaikuttavat myös radonpitoisuuteen. Mikäli seinät, katto ja lattia on tehty betonielementeistä ne tuottavat asuntoon noin kolminkertaisen määrän radonpitoisuutta verrattuna puurakenteiseen taloon, jossa vain lattialaatta on betonista.
Mannisen neuvo on ennen korjauksia mitata, ylittyykö huoneilman sallittu radonpitoisuus. Mittaukset tehdään talviaikana, jolloin radonpitoisuudet ovat korkeimmillaan.
– Säteilyturvakeskukselta voi tilata radonmittauspurkkeja, joiden avulla selviää onko vaara olemassa. Itse ei välttämättä kannata lähteä tekemään korjauksia, jotka kuitenkin vaativat ammattitaitoa. Uusimmissa kohteissa otetaan yleensä huomioon radontorjunta jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa.
Mikäli vanhemmissa rakennuksissa huomataan liian korkeita radonpitoisuuksia, pintamateriaalit kannattaa yleensä purkaa pois betoniin saakka ennen korjausta.
– Huokoiseen betoniin tehdään epoksikäsittelyt ja sen lisäksi rajakohtien tiivistyskorjaukset. Nämä toimenpiteet estävät radonin kulkeutumisen huoneistoon maaperästä korvausilman mukana, Manninen täsmentää.
Käsittelyn jälkeen pintamateriaaliksi voidaan valita omaa silmää miellyttävä ratkaisu, oli se sitten laminaatti, parketti tai kokolattiamatto.
Radonpitoisuudet pähkinänkuoressa
- Suomen keskimääräinen radonpitoisuus vastaa noin kahden millisievertin säteilyannosta vuodessa. Yhden sievertin arvioidaan aiheuttavan ihmisessä kuolevaan johtavan syövän tämän elinaikana noin 5 % todennäköisyydellä.
- Asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus huoneilmassa on Suomessa 96, Ruotsissa 108, Norjassa 106, Tanskassa 77, Saksassa 50, Ranskassa 66 ja Englannissa 20 Bq/m³.
- Jos radonpitoisuus on yli 400 20 Bq/m³ Säteilyturvakeskus kehottaa ryhtymään toimenpiteisiin määrän pienentämiseksi. Pitoisuuden ollessa 200-400 Bq/m³ ilmanvaihtoa kannattaa parantaa ja tehdä korjaustoimenpiteitä. Normaali pitoisuus on alle 200 Bq/m³.
- Juomavesi voi myös sisältää radonia. Juotuna se saattaa aiheuttaa mahalaukun syöpää ja veden käytön yhteydessä vapautuu myös radonia hengitysilmaan.
Lähde: Säteilyturvakeskus, stuk.fi