Uusi pienkuormien vastaanottoalue ja lajitteluhalli parantavat lajittelun tasoa ja vähentävät kaatopaikan loppusijoitettavan jätteen määrää.
Metsä-Sairilan jätekeskuksen alueella toiminut pienjätteiden vastaanottopaikka siirtyi viime syksynä uudelle hyötyjätekentälle. Muutos on helpottanut ja nopeuttanut pientuojien asiointia, sillä sen myötä kaikki peräkärryllä olevat jätteet on voinut jättää samalle alueelle.
Jätekeskuksessa otettiin samalla käyttöön myös 1600 neliön kokoinen lajitteluhalli. Siellä kaivinkoneella lajitellaan rakennusjätteestä ja sekajätteestä eri lavoille esimerkiksi hyötyjakeet kuten puu, metalli ja energiajäte. Hyötyjätekentät on sijoitettu kolmeen tasoon ja niiden kokonaispinta-ala on yhteensä noin kolme hehtaaria.
Metsä-Sairila Oy:n kehityspäällikkö Jonne Gråsten ja jäteneuvoja Anne Laitinen kertovat, että asiakkailta on tullut uudistuksen myötä paljon myönteistä palautetta.
– Monella on saattanut olla sellainen mielikuva, että ”kaatopaikalla” on sotkuista ja siellä haisee pahalle. Täällä asioituaan he ovatkin yllättyneitä, että jätekeskuksen alue on siisti ja toimiva kokonaisuus, jossa on helppo asioida, he toteavat.
Muutoinkin alueella näkyy vain hyvin pieni pala avointa sekajätepenkkaa.
Tällä hetkellä Metsäsairila Oy toimittaa kotitalouksien sekajätteestä noin 70 % Kotkaan energiahyötykäyttöön. Määrä on varsin merkittävä. Vuonna 2014 jätemäärä oli 9 900 tonnia, joka tarkoittaa yhtä rekkakuormallista päivässä.
Sekajätteessä on noin 30 prosenttia biojätettä, sillä kaikki ihmiset eivät viitsi lajitella. Ensi vuonna voimaan astuvan orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä sekajätepenkkaan ei saa loppusijoittaa mitään biohajoavaa jätettä. Tätä silmällä pitäen Metsäsairila Oy on osakkaana rakenteilla olevassa Riikinvoiman ekovoimalaitoksessa. Kun laitos valmistuu ensi vuonna, sen jälkeen lähes kaikki sekajäte lähtee energiahyötykäyttöön.
– Kotitalouksien lajittelu on edelleenkin tärkeää. Biojätemateriaalit eivät ole hyvää ainesta polttoprosessin kannalta. Metallit ja lasit sotkevat polttoa ja esimerkiksi alumiini voi sulaa kattilarakenteeseen ja haitata sen toimintaa, Laitinen huomauttaa.
Metsäsairila Oy:n suurin tulevaisuuden suunnitelma on biokaasulaitoksen rakentaminen, jolle jäteyhtiö hakee parhaillaan ympäristölupaa. Toteutuessaan laitos otettaisiin käyttöön vuonna 2017. Biokaasulaitoksessa käsiteltäisiin kaikki alueen biojätteet, karjanlantaa ja jätevedenpuhdistamoiden lietteitä.
– Talteen otetusta kaasusta olisi tarkoitus jatkojalostaa liikennepolttoainetta.
Jos sille ei ole niin suurta tarvetta, niin kaasua voisi käyttää myös sähkön ja lämmön tuottamiseen. Lopputuotteesta eli mädätteestä saataisiin puolestaan jalostettua maanparannusaineita ja lannoitteita, Gråstenin päättää.