Apua saa, jos sähkön hinta ylittää tukimuodosta riippuen 400 tai 500 euroa kuukaudessa.
Hallituksen esityksessä tammi–huhtikuussa 2023 kulutettua sähköä koskevaa tukea on kahdenlaista: pienituloiset voivat anoa Kelalta sähkötukea, keski- ja suurituloiset hakevat verohallinnolta sähkön hinnasta myönnettävää kotitalousvähennystä.
Kotitalouksien tuet kohdistuvat sähköenergian, eli kulutettujen kilowattituntien hintaan, siirtomaksuihin ei saa tukea. Tukia myönnetään yhteen vakinaiseen sähkönkäyttöpaikkaan.
Tukien lisäksi sähkön arvonlisäveroa alennetaan joulu-huhtikuun ajaksi 24 prosentista kymmeneen.
Valtio olisi voinut ohjata tuen myös sähköyhtiöiden kautta suoraan, mutta tällaisessa ratkaisussa on vaarana hintoja korottava vaikutus. Lisäksi tuen piiristä haluttiin rajata kakkosasunnot ja muu sähkönkäyttö.
Lakiesitys on ollut sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä, ja marraskuun alkupuolella siitä järjestettiin asiantuntijakuuleminen, jossa oli mukana myös Omakotiliitto.
Eduskunnan lähetekeskustelussa valtion vastaantuloa pidettiin hyvänä asiana, mutta jonkin verran huolestutti, ehtiikö Kela käsitellä sähkötukihakemuksia ajoissa. Malleja pidettiin myös sen verran monimutkaisina, että viestintään pitää satsata.
Tuen kaksi mallia
Kotitalousvähennys
Voidaan hakea, jos sähkölaskut ylittävät tammi–huhtikuussa 2000 euroa
• Vähennystä saa 60 % laskujen 2000 euroa ylittävältä osalta. Vähennykseen oikeuttavan laskun yläraja on 6000 euroa.
• Vähennyksen määrä alentaa hakijalle maksettavaksi määrättäviä veroja vastaavalla summalla.
Sähkötuki
Kotitalouksille, jotka eivät tulojen pienuudesta johtuen voi täysimääräisesti hyödyntää kotitalousvähennystä.
• Voidaan hakea, jos tammi–huhtikuussa käytetyn sähkön lasku ylittää 400 euroa kuukaudessa.
• Tukea saa 60 % 400 euron ylittävästä laskusta, laskun tuettavan osan yläraja on 1500 euroa.
• Haetaan Kelalta. Tukea ei katsota tuloksi, eli se ei vaikuta muuhun sosiaaliturvaan.
Hintakatto olisi ollut parempi, sanoo Mikkelin Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja
Mikkelin Omakotiyhdistyksessä sähkön hintakehitystä on seurattu kauhulla. Puheenjohtaja Petri Pylvänäisen oma sähkösopimus on halpa vielä ensi vuonnakin, mutta hän pitää epäoikeudenmukaisena, että niille, joilla on huonompi tuuri, lähetetään tulevana talvena muhkeita sähkölaskuja.
Tekeillä olevaa tukimallia Pylvänäinen pitää ongelmallisena. Kotitalousvähennyksenä annettava tuki ei auta talven akuutteihin sähkölaskuihin.
– Kotitalousvähennystä tarkastellaan vuositasolla. Se tarkoittaa, että ensiksi on revittävä jostain se raha laskun maksamiseen, ja vähennys vaikuttaa vasta myöhemmin.
Suomi on Pylvänäisen mielestä tehnyt virheen lähtiessään kansainvälisille markkinoille, joilla kivihiilen kaltaisten tuotantotapojen taksa nostaa myös muiden tuotantomuotojen sähkönmyyntihintaa.
– Suomalainen yhteiskunta on sidottu hinnoitteluratkaisuihin, joissa ne, jotka pystyvät tuottamaan sähköä edullisesti, tahkoavat hirveitä voittoja.
Pylvänänen sanoo, että kuluttajan kannalta ainoa oikea tukimuoto olisi ollut pakottaa sähköyhtiöille maksimihinta.
– Se tulisi heti käyttöön ja tukisi niitä, joilla hinta on pompannut taivaisiin. Sähköyhtiöt tekisivät silti tuottavaa toimintaa, vaikka kattohinnaksi määrättäisiin 12–15 senttiä kilowattitunnilta.
Valtiontalous saa tällä hetkellä reilusti lisää verotuloja kaikkien hintojen noususta.
Verotusta pitäisi tässä tilanteessa Omakotiyhdistyksen puheenjohtajan mielestä keventää niin, että verokertymä on sama.
Öljyllä vielä lämmittäviä ei tueta muuten kuin vaihtamaan lämmitysjärjestelmänsä parempaan. Investointi ei tuettunakaan ole Pylvänäisen mielestä realistinen vaihtoehto kuin hyvätuloisille. Rakennusalalla toimiva Pylvänäinen myös epäilee, että tuki on nostanut maalämpöinvestointien hintaa, sen lisäksi että mitoituksia on suurennettu.
– Vielä 3–5 vuotta sitten maalämpöjärjestelmän perustamiskustannukset olivat kohtuullisia. Nyt hinta voi olla jo 20 000 euroa. Tuki valuu tavaroiden myyjille.
Sähkön järkevää säästämistä Pylvänäinen kannattaa. Sellaista on esimerkiksi asuinlämpötilan lasku parilla asteella. Ulkovaloja Pylvänäinen ei sammuttaisi, sillä niiden kulutus on pieni ja ne tuovat iloa pimeään aikaan.
Omakotitalon omistajille Pylvänäinen vinkkaa, että ilmanvaihdosta ja kosteudenhallinnasta kannattaa pitää huolta, vaikka säästäminen nyt houkuttaisikin.
PETRI P. PENTIKÄINEN
