Mökkiläiset ovat entistä enemmän mukana seudun arjessa. Kausiasukasvaltuuskunta pitää heidän asiaansa esillä.
PETRI P. PENTIKÄINEN
Ennen puhuttiin kesäasukkaista, sitten vapaa-ajan asukkaista, ja nyt on käytössä uusin versio: kausiasukas.
Termi kuvaa ehkä parhaiten sitä joukkoa, joka täyttää kesäisin Mikkelin seudun, mutta viihtyy alueella entistä pitempään, ja monenlaisista syistä.
Muutoksen kunniaksi myös Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta on nyt kausiasukasvaltuuskunta. Oli nimi mikä tahansa, puheenjohtaja Ilkka Juva on iloinen siitä, että tällainen foorumi on olemassa, ja seutu on ottanut osa-aika-asukkaansa vakavasti.
– Antaisin ison kiitoksen siitä, että Mikkelin seudun kaikissa kunnissa kausiasuminen on nostettu hyvin tärkeäksi asiaksi. Ensin se oli ikään kuin julistus, mutta nyt on alkanut tulla myös konkreettisia asioita.
Esimerkkinä muutoksesta Juva nostaa sen, että kunnanvirastot palvelevat myös keskellä lomakautta. Kausiasukkaille järjestetään kontaktitilaisuuksia ja tehdään kyselyitä siitä, mitä he haluavat.
Juva muistuttaa, että kausiasukkaat tuovat alueelle muutakin kuin taloudellista elinvoimaa. Heillä on tuomisinaan erilaisia näkökulmia asioihin, esimerkiksi palveluihin.
Mitä kausiasukkaat sitten kaipaavat? Juva listaa tyypillisiksi palvelutarpeiksi mökkitalkkarit ja toimivan jätehuollon. Kaikkiaan palvelutarve arjen asioissa lisääntyy.
Juva toivookin, että kaikessa kehittämisessä ymmärrettäisiin se, että esimerkiksi Ilkka Juva asuu 150–200 vuorokautta vuodesta Mikkelin seudulla eikä Helsingissä.
– Minut lasketaan kuitenkin koko ajan helsinkiläiseksi.
Lisääntynyt etätyöskentely maakunnassa on syventänyt kuin itsestään kausiasukkaan suhdetta Etelä-Savoon.
– Tulee ihan erilainen kiinnostus seutua kohtaan, kun näkee sen muulloinkin kuin lomalla tai nopeasti menevässä viikonlopussa.
Etätyö on myös osoittanut, että vakituisten ja vierailevien asukkaiden tarpeet eivät välttämättä ole ristiriidassa. Juva ottaa esimerkin: kun Mikkelissä on ihmetelty junaliikenteen harventunutta vuorotarjontaa, niitä samoja Helsingin-junia saattavat kaivata myös kausiasukkaat, jotka ovat Etelä-Savossa etätyössä. Yhteyksiä tarvitseva joukko onkin isompi kuin on ajateltu.
Yhteydet ovat korostuneet, kun etätyö on viime vuosina kasvattanut kausiasukkaiden oleskelua Mikkelin seudulla. Ilkka Juva pitää niin liikenne- kuin verkkoyhteyksiä aivan oleellisina, mikäli seutu halutaan pitää houkuttelevana.
– Tämä on harvaan asuttu, järvien pilkkoma alue, mutta yhteyksien eteen kannattaa tehdä töitä. Myös tiestön kunto on osa palveluverkkoa.
Ilkka Juvan johtaman kausiasukasvaltuuskunnan idea ei ole olla purnaaja, edunvalvoja tai vastapuoli, vaan yhteisö, joka kannustaa, ideoi ja kertoo kausiasukkaiden tarpeista.
– Omalta osaltamme brändäämme seutua kausiasumiseen ja matkailukohteeksi. Sitä kautta päästään asioihin, jotka ovat tarpeellisia, kuten laadukkaat julkiset palvelut. Niiden puolesta on sitten mukava puhua.
Siitäkin voi Mikkelin seudulla olla edes hieman ylpeä, että tiettävästi valtuuskunta on lajissaan ainoa kokonaisen seudun kausiasukkaiden foorumi.
Henkinen ankkuri laskettuna
Monella kausiasukkaalla on jotain juuria Etelä-Savoon, mutta paljon on niitäkin, jotka ovat asettuneet alueelle ilman. Ilkka Juva on itse sellainen.
Helsinkiläispojan lapsuuden kesät kuluivat Etelä-Päijänteellä, mutta Mikkelin seutu tuli elämään vasta työuran kautta.
– Jos ei ole juuria, on kuitenkin vahva ankkuri laskettuna tänne. Minun kohdallani ankkuri on Saimaassa.
Jollekin mökki voi merkitä myös pysyvyyttä enemmän kuin varsinainen asuinpaikka kaupungissa, sillä se voi vaihtua tiheäänkin.
Ilkka Juvalle vapaa-ajanasunto on myös sosiaalisen elämän keskus, jonne lapset ja lapsenlapset tulevat mielellään, ja jossa ystävät tapaavat toisiaan.