Suomessa on yli 1,5 miljoonaa lemmikkieläintä. Näistä valtaosa on koiria ja kissoja – vain 10 % kaikista lemmikeistä on muita kuin koiria tai kissoja. Mitä mahtaa olla lemmikkien suosion takana?
Tilastokeskuksen luvut siis kertovat, että lähes joka kolmannella kotitaloudella on jokin lemmikkieläin – tavallisimmin koira tai kissa, harvemmin papukaija ja vaikkapa hamsteri. Mutta siis lemmikki. Onpa sekin selvitetty, että lemmikin keskihinta on 550 euroa – hintahaitari on haastateltujen kotitalouksien mukaan 4 – 4.000 euroa. Kun kaikki mainitut Tilastokeskuksen luvut ovat jo vuodelta 2012, voidaan arvioida, että todelliset lemmikkimäärät – ja hinnat – ovat kasvaneet merkittävästi.
Viime vuosikymmeninä on ryhdytty tutkimaan lemmikkieläinten merkitystä ihmisten terveyteen. Useat tutkimukset osoittavat, että terveyshyötyjä todella on: koiran- tai kissanomistajat toipuvat muita nopeammin leikkauksista ja sydänkohtauksista. Onpa heillä havaittu muuta väestöä vähemmän allergioita ja astmaa – verenpainekin on paremmin kurissa kuin muulla väestöllä!
”Koira poistaa stressiä paremmin kuin oma puoliso.”
Riippuuko parantunut terveys itse lemmikeistä, vai jostain muusta, onkin jo toinen kysymys. Tiedetään, että koiranomistajat kävelevät muita enemmän – tämä johtuu tietysti siitä, että koirus vaatii ulkoiluttamista useita kertoja päivässä. Onpa maailmalla tehty tutkimuksia, joissa lemmikin on todettu olevan parempi stressipoistaja kuin oma puoliso.
Niin tai näin: jokainen lemmikin omistaja varmasti myöntää, että lemmikit tuovat iloa elämään, niitä halitaan, harjataan, silitellään ja niille jutellaan kuin kumppanille konsaan.
Nimettömänä pysyvä ammattipsykologi vahvistaa samaa, sillä psykologin vastaanotolla ihmiset kertovat usein lemmikeistään – eläinten hyväilyn ja silittämisen on tutkitusti todettu lisäävän mielihyvähormonien tuotantoa aivoissamme.
Mutta ei mitään hienoa, ettei jotain huonoakin: lemmikit voivat pahimmillaan levittää tauteja. Sairastua voi niin lemmikin ulosteista kuin vaikkapa turkissa majailevista loisistakin. Tavallisimmin eläinperäiset sairaudet ihmisillä leviävät kuitenkin lämpimissä maissa ja villieläimistä. On kuitenkin muistettava, että vielä sata vuotta sitten Suomessakin sianlihassa saattoi piillä trikiinivaara. Yhä edelleen karhunlihasta voi saada samaisen tartunnan. Kanojen salmonellakin on esillä aika ajoin, toki mainitut eläimet ovat enemmänkin kotieläimiä kuin lemmikkejä.
Huoli lemmikkien levittämistä taudeista on kuitenkin edelleen aiheellinen, sillä kasvanut eläinten pimeä tuonti on nostanut keskusteluun paitsi eläinten omat sairaudet, myös niiden mahdollisesti levittämät sairaudet. Tämä vaara pitää tiedostaa, mutta siitä ei kannata kuitenkaan huolestua.
Kun lemmikki muistaa omistajiaan koko vuoden, kannattaa meidän omistajien muistaa lemmikeitämme ainakin näin joulun aikaan – kinkkuviipale voi sopia niin koiralle kuin kissallekin, mutta suklaa voi olla jopa hengenvaarallista. Suklaalla kannattaa kuitenkin hemmotella vaikkapa sitä puolisoaan…
JT Hartikainen