Kinkku on yhä joulupöydän kruunamaton ykkönen, mutta kasvisruoat kasvattavat suosiotaan.
Tilastokeskuksen mukaan joulukinkku on ollut kuluneina vuosina jouluruokien ykkönen. Tieto ei varmasti yllätä, koska kinkkua syödään 6-7 miljoonaa kiloa joka joulu. Vaikka suomalaiset arvostavat perinteisiä jouluruokia, pöytään halutaan aina jotain uutta. Kinkun tilalle halutaan varmasti kasvavassa määrin. Kalkkunaa, kasvisvaihtoehtoja tai kokonaan vegaanisia ruokalajeja.
– Viime vuonna vöner-varras ja seitan tuotteet olivat suosittuja. Seitan ja Vöner ovat pääosin vehnäproteiinista valmistettuja. Seitania on helppo valmistaa itsekin, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ravitsemuspalveluliiketoimen lehtori Eeva Koljonen kertoo.
Hankkeen aikaisen toiminnan lisäksi Koljonen on ohjannut harrastetoimintana myös Mikkelin Marttaklubin jäsenille vegaaniruokaillan.
– Ihmiset ovat erittäin kiinnostuneita kasvisten lisäämisestä ruoanvalmistuksessa. Kynnys kasvisvalmisteiden kokeilemiseen voi olla suuri, mutta monet ovat ihastuneet niihin kun ovat kerran kokeilleet, Koljonen toteaa.
Veget ja hiilet haltuun -hankkeen projektipäällikkö Merja Ylönen ja hankkeen asiantuntijana toimiva Koljonen ovat toimineet Etelä-Savon ruokapalveluyritysten kanssa ja he kertovat innostuksen olevan myös sillä puolella aitaa suuri.
– Monesti pienissä tai keskisuurissa yrityksissä voi olla niin kiire, etteivät resurssit riitä kaiken kehittämiseen. Olemme pitäneet koulutustilaisuuksia ja ovat ottaneetkin kasvis- tai vegaanireseptejä käyttöön, Ylönen kertoo.
Kuva: Pihla Liukkonen/Kontrastia
Kyseisen hankkeen yksi osa-alue on ollut hävikkiruoan vähentäminen. Jouluna hävikkiä syntyy jo ruokalajien runsauden vuoksi. Ruokaa varataan paljon, vaikka loppujen lopuksi sitä syödään tavallinen määrä.
– Suunnitelmallisuudella voidaan vähentää hävikin määrää. Itse aloitan jouluisten ruokien kokkaamisen jo joulukuun alussa, niin silloin pyhien aikaan ei ihan kaikkea tarvitse olla pöydässä, Koljonen vinkkaa.
Jos ruokia valmistaa suuria määriä, ne alkavat monen lämmityskerran jälkeen maistua puulta. Kylmäketju pitää myös makua yllä.
– Kinkkukin kannattaa viipaloida lautaselle ja laittaa loput takaisin jääkaappiin. Monesti halutaan, että pöydässä on koko kinkku, mutta se on oikeastaan tarpeetonta, Ylönen lisää.
Myös jouluruokien muuntaminen kasvipohjaisiksi onnistuu Koljosen ja Ylösen mukaan nykypäivänä helposti.
– Ruokakaupoissa on todella paljon esimerkiksi kaurapohjaisia vaihtoehtoja ruoan valmistukseen ja ne ovat erittäin maistuvia, naiset muistuttavat.
Jos kinkulle haluaa lisukkeen tai siitä kokonaan eroon, on yksi maukas vaihtoehto Koljosen mukaan selleri.
– Muistan syöneeni Ruotsissa ollessani joulupöydässä selleriä, joka korvasi kinkun. Kokonaisena kypsennetty iso kuorrutettu selleri oli oikein maukasta. Sen voi viipaloidan samaan tapaan kuin kinkun.
Kinkku pysynee suomalaisten joulupöydässä jo senkin takia, että sen paistaminen on monelle tärkeä riitti jouluun siirtymisessä: kuinka kauan kypsyminen kestää ja kuka vahtii joulupyhinä, ettei joulunherkku pääse palamaan.
Toisaalta kasvisruoat kiinnostavat yhä kasvavassa määrin ja niiden saatavuus on nykypäivänä todella helppoa. Ihmisten mielenkiinto ruoanlaittoa kohtaan on myös kasvanut, joten joulupöydistä löytynee varmasti tänä jouluna uusia ja erilaisia kasvisherkkuja.
Veget ja hiilet haltuun pk ruokapalveluyrityksissä –hanke 2018-2019
• Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke, joka on suunnattu ruokapalvelualan yrityksiin.
• Aihealueina ovat muun muassa kasvis- ja vegaaniruokavaliot, uudet proteiinilähteet sekä niiden kannattavakäyttö ruokalistoilla.
• Hankkeessa pureudutaan myös ruokahävikin syntyyn ja sen vähentämiseen
• Kotisivuilta (www.xamk.fi/vegetjahiilet) löytyy reseptejä, jotka ovat kaikkien käytettävissä
Veget ja hiilet haltuun -hanketta rahoittaa Xamk, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Euroopan aluekehitysrahasto.
Vegaaniset mokkapalat
Mokkapalat on helppo valmistaa. Ne sopivat niin jälkiruoka- kuin kahvipöydän tarjottavaksi.
Pohja:
450 g (n. 7 dl) puolikarkeaa vehnäjauhoa
170 g (2 dl) hienosokeria
4 g (2 tl) vaniljasokeria
10 g (2,5tl) leivinjauhetta
2,5 g (½ tl) soodaa
3 g (½ tl) suolaa
30 g (4 rkl) kaakaojauhetta
85 g (1 dl) rypsiöljyä
500 g (5 dl) kaurajuomaa
Sekoita kuivat aineet keskenään yleiskoneessa tai kulhossa. Lisää kaurajuoma ja öljy. Sekoita tasaiseksi, älä vaivaa. Levitä taikina tasaisesti leivinpaperin päälle uunipellille. Paista uunissa 200 °C n. 20 min.
Kuorrutus:
360 g tomusokeria
3 g (1tl) vaniljasokeria
13 g (2rkl) kaakaojauhetta
6 g (½ rkl) rypsiöljyä tai sulatettu kasvismargariini
60 g kahvijuomaa
Sekoita tomusokeri, vaniljasokeri ja kaakaojauhe keskenään. Lisää öljy ja kahvijuoma vähitellen seokseen. Kuorrute on sakea mutta tarpeeksi notkea levitettäväksi. Levitä jäähtyneen pohjan päälle. Koristeeksi: Kookoshiutaleita
Vegaanimajoneesi
Kuohkea vegaanimajoneesi on helppo ja nopea tehdä. Sitä voi käyttää kastikkeiden pohjana ja lisäkkeenä. Valmiin majoneesin voi maustaa paprikajauheella ja mieleisillään mausteilla, esimerkiksi makealla chilikastikkeella tai yrteillä, vaikkapa tillillä ja ruohosipulilla.
Saanto 0,3 kg, 10 annosta à 30 g
85 g (1 dl) soijajuomaa
320–360 g (3,5–4 dl) öljyä
30 g sitruunamehua
2 g suolaa
0,5 g valkopippuria
10 g sinappia
Sekoita mausteet ja soijajuoma. Lisää öljy vähitellen vatkaten tehosekoittimella tai sauvasekoittimella paksuksi majoneesiksi. Ohenna tarvittaessa vedellä, kaurakermalla tai soijajuomalla.
Kananmunan korvaaminen
Laatikkoruoat:
1 l nestettä / 45 g soijajauhoja tai 65 g vehnäjauhoja tai 20 g munankorviketta.
Kiusaus:
1 osa kasvislientä, 1 osa kaurakermaa ja 20 g maissitärkkelystä/1 l nestettä.
Reseptit: Merja Ylönen, Veget ja hiilet haltuun pk ruokapalveluyrityksissä -hanke.