Maitotilalla pärjää, kun ei tavoittele liikaa

|

– Huonojakin hetkiä on, mutta myö itepäisimmät jatketaan, Antti Moilanen sanoo maataloudesta. Mukana laitumella Hanna Liukkonen sekä lapset Aada ja Aatu.

Palkittu Uudistalon tila tutkii luomutuotannon aloittamista.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Haukivuoren Moilalassa, Antti Moilasen ja Hanna Liukkosen pitämällä maitotilalla lehmät ovat nyt laitumella yötä päivää. Navetassa käydään vain aamu- ja iltalypsyillä.
Toukokuussa tehty laitumelle lasku sujui ongelmitta.
– Vähän aikaa ne siinä tutkivat ja ihmettelivät. Illasta, kun otettiin sisälle, olivat jo, että tää on nähty.
Uudistalon tilalla työnjako on selkeä. Hanna menee navettaan aamulla kello kuusi, siivoamaan ja ruokkimaan. Kahdeksalta alkaa Antin hoitama lypsy, jota kestää kaksi tuntia. Illalla on samat toimet.
Haukivuoren Haukilammelta kotoisin olevalle Hanna Liukkoselle lehmät ovat jo lapsuudesta tuttuja, sillä kotitilalla oli emolehmätuotantoa.
– Kuuluu osana elämään, että karja on kotipihassa. Siihen on tottunut. Myös eläinten hoito oli tuttua ennestään.

Tilan perinteisessä parsinavetassa on putkilypsykone, joka kerää maitoa keskimäärin 700–800 litraa päivässä. Maitoauto käy joka toinen päivä.
Tällä hetkellä maidossa on 18 lehmää, yhdeksän on ummessa. Hiehot mukaan laskettuna eläimiä on 57. Parhaillaan on alkamassa poikimakausi, joka on tarkoituksella ajastettu kesäaikaan. Tämä mahdollistaa synnytykset laitumella, pimeän navetan sijaan.
Maatalouden vaikeat ajat ovat näkyneet myös Moilasen ja Liukkosen tilalla, mutta kaikeksi onneksi Uudistalossa ei ole tehty raskaita investointeja, ja peltoakin on reilusti yli eläinten tarpeen.
Uusia suunnitelmia on jarruttanut vuodesta 2014 alhaalla pysynyt maidon tuottajahinta. Hanna käy muualla töissä ja Antti tekee traktorihommia, esimerkiksi aurauksia. Antin isä on myös tilalla suurena apuna.
Keväällä Antti Moilanen kävi luomukurssin. Luomu on alkanut kiinnostaa monia, koska tavallisessa viljelyssä käytettävien lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden hinnat ovat pilvissä.
– Pitää jo tarkasti miettiä, kannattaako lannoitteita ostaa. Että saako sen rahan takaisin.

Työstä syntyvää stressiä on tarkoituksellisesti rajattu omilla valinnoilla. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maidontuotantoa ei pyritä maksimoimaan keinolla millä hyvänsä.
– Moni katsoo, miten monta maitolitraa voi saada. Minä katson, miten monta litraa saa kohtalaisilla kuluilla. Jos keskituotosta ryhtyy nostattamaan, kustannukset nousevat. On haettava keskitie, niin rahallisesti kuin työmäärällisesti, Antti sanoo.

Koko karja on holsteinilaista, joka on melko isokokoinen rotu. Tilalla on kuitenkin pyritty jalostuksella pitämään kanta sirona.
Kymmenvuotiaat Jakku ja Juolukka ovat tilan vanhimmat yksilöt. Kokeneimpien lehmien kanssa on mukava työskennellä, Antti ja Hanna kertovat.
– Vanhat tietävät paikkansa. Vaikka navetassa olisi tyhjiä paikkoja välissä, ne menevät aina omalle paikalleen. Ulos laskiessa ne ovat lauman johtajia.
Jokaisella lehmällä on tietenkin nimi, ja jokaisella yksilöllisiä piirteitä.
– Ne ovat yllättävänkin viisaita eläimiä, kun sille päälle sattuvat. Eilen yksi lehmä avasi siististi portin. Lehmät myös tuntevat kellon tarkkaan. Ne kolisuttelevat sarvilla parsia, kun haluavat ulos, Antti luettelee.

*

Laatua pitää vaalia

Uudistalon tila oli yksi keväällä Walter Ehrströmin säätiön mitalin saaneista maitotiloista. Perinteisellä lypsykoneella kerätyn maidon laadunvalvonnassa tärkein lenkki on lypsäjä.
– Siinä pitää olla näppituntuma. On seurattava maidon tuoksua ja koostumusta. Sitä, onko maito maidon näköistä, Antti Moilanen sanoo.
Antti muistuttaa, että mitali on tunnustus koko tilan historialle, myös aiemmille sukupolville. Antti ja Hanna ovat hoitaneet tilaa vuodesta 2013.
– Pappa rakensi navetan ja isä laajensi. Kun isä aloitti, oli kymmenen lehmää. Isä laajensi, tuli 18 lehmää, sen jälkeen vielä muokkasi, ja nyt navettaan menee 27, Antti laskee.
Aiemmin Kakstilkka-nimeä kantaneen tilan juuret ulottuvat satojen vuosien taakse.
Sukututkimuksella on päästy 1500-luvulle asti, ja maitoa on Kyyveden rantamaisemissa sijaitsevalla tilalla lypsetty vähintään kymmenessä sukupolvessa.

Farmarin alueen rakentaminen alkoi

|
Kalevankangas on kehittynyt edellisestä kerrasta. PETRI P. PENTIKÄINEN Kesä–heinäkuun vaihteessa Mikkelissä pidettävän Farmari-tapahtuman rakentaminen on alkanut Kalevankankaalla. Nykyisin joka toinen vuosi järjestettävä Farmari on ...

ESE:ssä kuhisee monesta syystä

|
Energia-ala käy kuumana, ja rahapulassa oleva Mikkeli pohtii, mitä tehdä menestyvän ESE:n osakkeille. PETRI P. PENTIKÄINEN Etelä-Savon Energian toimitusjohtaja Erkki Karppasella on harvoin pitänyt ...