Savon rata nopeutuisi jo muutamalla miljoonalla eurolla
9,4 miljoonaa, 20 miljoonaa, 562 miljoonaa, 4-5 miljardia…

|

Haukivuoren pohjoispuolella palveleva Tirkkosen tasoristeys on tarkoitus poistaa osana Savon radan nopeudennostoa. Pendolinojen kallistusmekanismin ansiosta voitaisiin suuria nopeuksia käyttää pienemmillä rataremonteilla. Mekanismissa olevia ongelmia ei kuitenkaan ole korjattu.

Kymmenet ja sadat miljoonat virtaavat, kun Savon radalle haetaan minuuttien aikasäästöjä.

Savon radan nopeuksia olisi voitu nostaa melko edullisesti jo nyt, mutta rahoitusta muutaman miljoonan kohteisiin ei ole juuri irronnut.
Liikenneviraston 2018 teettämän selvityksen mukaan Kouvola–Kuopio-välin kallistuvakoristen junien, eli Pendolinojen matka-aikaa saataisiin 9,4 miljoonan investoinnilla lyhennettyä 14 minuuttia.
Aikasäästö on sama kuin Itäradalla, jonka kustannusarvio on 1 700 miljoonaa eli 1,7 miljardia. Idän maakunnat liputtavat pontevasti tämän investoinnin puolesta samaan aikaan, kun edullisemmat keinot ovat juuttuneet vuosiksi toteutumattomien parannushankkeiden jonoon.

9,4 miljoonaakin on paljon rahaa, ja summassa on mukana menoeriä, joiden tarpeellisuutta voi ihmetellä.
Esimerkiksi Mikkelin ja Pieksämäen välin nopeudennoston hintalappu on 7,8 miljoonaa, mutta ainoa teknisesti ajatellen välttämätön menoerä on 1,4 miljoonaa. Nopeuden noustessa turvalaitteiden ohjaamia opastimia pitää siirtää ja säätää ajolankaa suuremmalla nopeudella liikkuvien junien virroittimille.
Naakkiman ja Lamminmäen kahden tasoristeyksen poistaminen ja korvaavat tieyhteydet on hinnoiteltu 2,2 miljoonaan. Lamminmäkeen on tarkoitus rakentaa silta radan yli.
Suomessa katsotaan, että tasoristeyksien poisto on välttämätöntä nopeuden nostamiseksi. Esimerkiksi Ruotsissa on kuitenkin tasoristeyksiä, joista junat ajavat kahtasataa.

Suurin ja kummallisin rahareikä olisi 700 metrin pituinen meluaitaus Hiirolaan ja 900 metrin meluaitaus Kalvitsaan. Kahden aidan pystyttäminen maksaisi yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Aidat siis maksavat enemmän kuin varsinaiset nopeudennostotoimenpiteet.
Näissä kylissä radan lähellä asuu pieni määrä ihmisiä, ja junien ääniin on totuttu. Kalvitsan ratapihan varrella on vilkas puurekkaliikenne, ja meluaita voisi pahimmillaan toistaa rekkojen melua kylälle enemmän kuin se poistaa junien ääniä.
”Melusuojausten tarpeeseen liittyy epävarmuutta”, myös selvitys itse toteaa.
Meluaitaamista suunnitellaan myös Haukivuorelle, mikäli selvityksen kalliimpi vaihtoehto 2 toteutetaan. Siinä tehtäisiin suurremontti Haukivuoren ratapihalle, jossa on kaarteen takia alhainen nopeusrajoitus. Linjaa todennäköisesti jouduttaisiin myös siirtämään. Samalla kyläläisten kulkureitti katkeaisi.
Muutokset Haukivuorella tarkoittaisivat myös lopullisia hyvästejä ajatukselle junien pysähtymisestä joskus. Laajempi kakkosvaihtoehto on selvityksenkin mukaan hyöty–kustannussuhteeltaan huono.

Nopeudennostossa miljoonien määrä riippuu sanojasta ja tulkinta jää kuulijan vastuulle.
Kun liikennöitsijä VR antoi viime vuonna lausuntonsa julkisen talouden suunnitelmasta, hintalappu Savon radalle oli noin 20 miljoonaa, ja aikasäästö kahdeksan minuuttia.
Oletettavasti hinta ja minuutit tarkoittavat tavallisia junia. VR:n Pendolinot pystyvät ajamaan kaarteisiin kovempaa, kun niissä on kallistusmekanismi. Tekniikassa on kuitenkin ongelmia, joita ei ole korjattu. Näin suurimpia nopeussäästöjäkään ei saada toteutumaan.

Koska Pendolinoja ei ole korjattu, myös nopeudennostojen hinnat nousevat räjähdysmäisesti, kun ne suunnitellaan normaalikalustolle. Sen sijaan, että junakaluston kallistustekniikka saneerattaisiin luotettavaksi jollakin todennäköisesti kohtuullisella rahasummalla, halutaan paljon suurempia summia radoille.
Itä-Suomen maakuntaliittojen tilaamassa selvityksessä päästäänkin kokonaan uuteen hintatasoon. Sen mukaan Kouvola–Kajaani-välin nopeudennostoihin tarvittaisiin 562 miljoonaa euroa, ja aikasäästö olisi koko matkalla 19 minuuttia, Kouvolan ja Kuopion välillä 13 minuuttia.
Mikkelin ja Pieksämäen välillä säästyisi 4–5 minuuttia, ja hankkeessa tehtäisiin rataoikaisuja Kalvitsan ja Hiirolan eteläpuolella sekä Mikkelissä Rokkalan pohjoispuolella.

Jutun alussa lähdettiin liikkeelle 9,4 miljoonasta eurosta. Lopulta on päästy 791 miljoonaan euroon. Jos Kouvolan ja Kajaanin välille tehtäisiin samalla peruskorjaus, hintalappu olisi se.
Hyödyt kuulostavat vaatimattomilta. Selvityksen mukaan tällä summalla voitaisiin saavuttaa yksi junallinen lisää matkustajia päivässä.
Sivulauseessa kohotaan jo miljardeihin. Jos nopeuden pitäisi olla 200, selvityksen mukaan täytyisi rakentaa uusi rata. Sen hinta olisi 4–5 miljardia.
Ja harmi kyllä, matkaa hidastaa joka tapauksessa junien tapa pysähtyä asemilla.
”Jos liikennepaikalla pysähdytään, on nopeudennoston aikasäästö pieni”, selvitys toteaa.

Jos 791 miljoonaa ei kuulosta riittävältä, Kouvola-Porvoo-välille suunniteltavan Itäradan hintalappu voidaan pistää päälle. Se on 1 700 miljoonaa, eli 1,7 miljardia.
Voi olla, että paikoin vertaillaan omenia ja päärynöitä. Kustannukset per säästetty minuutti eroavat kuitenkin tavalla, jonka kannattaisi herättää huomiota velkaantuneessa isänmaassa.
Itse junaliikenteen palvelutason kehittämisestä ei ajatuksia ole juurikaan esitetty. Visiot rajoittuvat minuuttijahtiin.
Nopeat, vain muutamalla asemalla pysähtyvät junat ovat vain yksi tapa hyödyntää rautatietä kansalaisten hyväksi, joskin Suomessa liki ainoa.

Petri P. Pentikäinen

Rottaralli peruttiin toistamiseen

|
Mikkeliläinen MC Road Rats on järjestänyt Rottarallin perinteisesti Ristiinassa sijaitsevan Hotelli Heimarin pihapiirissä. Tänä vuonna, kuten viimekin vuonna, tapahtuma on päätetty perua vallitsevien olosuhteiden ...

Kelluva iglu on vaihtoehto hotelliyölle

|
Puulan aalloilla voi kokea eksotiikkaa. Sataman Herkku Hirvensalmella vuokraa kahta Aurora Hutin valmistamaa kelluvaa luksus-iglua, joissa voi majoittua ja joihin on saatavissa lisäpalveluja. Sataman ...

Baskeja kuvattiin maailmalle Etelä-Savossa

|
Mikkeliläinen jalkapalloileva hammaslääkäri Eider Ramos esitteli kuvausryhmälle Puulan maisemia. Espanjalainen EiTB eli Euskal Irrati Telebista – viestintäyhtiö Baskimaalta kuvasi Hirvensalmella toukokuun lopulla ohjelmasarjaa Baskit ...

Oikeanlainen kenkä on kaiken a ja o

|
Eräilybuumi on nostanut päätään eikä loppua näy. Matkustusrajoitukset ovat lisänneet luontomatkailua ja ihmiset ovat heränneet näkemään lähelle. Luontoretkelle voi lähteä matalallakin kynnyksellä ja melkein ...