Arjen rytmit voivat olla ainoa elämää ylläpitävä asia.
Korona on antanut ihmisille väärän syyn eristäytyä. Varotoimet, joita koronan vuoksi tehdään, ovat aiheellisia ja suojelevat fyysisesti heikkokuntoisimpia. Uusimmat tutkimustulokset näyttävät taudin kehityksen olevan erilaista kuin keväällä. Tilastojen mukaan tartuntoja on enemmän, mutta kuolleisuus sekä tehohoidon määrä on vähentynyt.
Etä- ja videoyhteyksien lisääntynyt käyttö on synnyttänyt paljon uusia ideoita sekä saanut myös iäkkäämmät ihmiset opettelemaan uusia menetelmiä. Lupa eristäytyä voi kuitenkin olla joillekin yhteiskunnassa hyvin vaarallista. Mikkelissä asuva mielenterveyspalveluita käyttävä nainen kertoo omasta kokemuksestaan kuinka helppoa on jäädä kotiin.
– Ihmisten huomio on tällä hetkellä muualla ja sairaanhoidossa on kiire. Itselläni arkiset asiat ja niiden hoitaminen ylläpitävät päivärytmiä. Kun ne otetaan pois, ei ole mitään motivaatiota poistua kotoa, nainen toteaa.
Hänen mukaansa muun muassa vanhusten yksinäisyydestä puhutaan paljon, mutta samalla unohdetaan yhteiskunnan muut erittäin haavoittuvassa tilassa olevat ihmiset.
– Onneksi itse tajusin, ettei eristäytyminen ole minulle hyväksi, joten pakotan itseni lähtemään lenkille tai tekemään edes jotain. On paljon henkilöitä, jotka eivät enää poistu omalta mukavuusalueeltaan, vaan jäävät kotiin yksin asioidensa kanssa.
Eristäytymisen aikana turvaverkko, oli se sitten läheiset, perhe tai viranomaiset, ovat elintärkeitä. Nainen kertoo kasvotusten tapahtuvan tapaamisen kynnyksen kasvavan videopuheluiden ja koronan myötä.
– On hyvä asia, että voi pitää yhteyttä eri tavoin. Itsellänikin whatsapp laulaa joka päivä, hän nauraa.
– On kuitenkin eriasia istua yhdessä kaverin kanssa sohvalla, syödä pitsaa ja katsoa leffaa. Näkemättömyys aiheuttaa myös henkistä turvattomuutta. Itselläni on sellainen tilanne, että läheiset ovat ympäri Suomea, joten en voi nähdä heitä hetken mielijohteesta.
Turvattomuutta luo myös vanhusten auttaminen. Naisen iäkkäät naapurit ovat tulleet pyytämään apua monissa asioissa, esimerkiksi kännykän käynnistämisessä, koska apua ei ole ollut muualta saatavilla.
– Autan mielelläni, mutta entä jos tartutan vanhaan ihmiseen koronan tietämättäni. Herää myös kysymys voinko auttaa, vaikka sen pitäisi olla itsestäänselvyys.
Naisen mukaan vaikeinta on, kun ei voi katsoa eteenpäin. Henkilökohtainen elämä on jäissä, eikä kukaan tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Koronan lisäksi tulisi huolehtia myös perusterveydestä.
– Itselläni on perussairauksia, joiden vuoksi minun täytyy käydä hammaslääkärissä tasaisin väliajoin. Koronan vuoksi hammaslääkäriaikaani siirrettiin tammikuulta jonnekin vuoden lopulle. Toivoisin, että tällaisiin asioihin tartuttaisiin, koska hampaiden kunto on todella tärkeää ja on hälyttävää jos perus tarkastusaikaa täytyy odottaa vuosi.
Mielenterveydellisiin palveluihin hän on ollut tyytyväinen ja kokenut saaneensa apua silloin kun on sitä tarvinnut. Tosin hänellä ei ole ollut koronan aikana akuuttia hätää eikä erityistä tarvetta palveluille.
– Traumataustastani johtuen kamppailen näiden asioiden kanssa päivittäin ja myös siksi eristäytyminen itsellenikin on vaarallista.
Yhteisön vastuulla on nyt suuri merkitys
Päihde- ja mielenterveyspuolella varaudutaan koronan jälkilaineisiin.
Essote pyrki keväällä mahdollisuuksien mukaan pitämään päihde- ja mielenterveys vastaanottotoimintaa avoinna rajoituksista huolimatta. Jo silloin tiedettiin mielenterveyspalveluiden tarpeen korostuvan pandemian takia. Vastaanottoja muokattiin ja käyttöön otettiin videovälitteiset etävastaanotot sekä puhelinkontaktit.
– Psykiatrialla on paremmat mahdollisuudet toimia etänä tehokkaasti ja potilaalle silti läsnäolevasti, kuin esimerkiksi somaattisilla erikoisaloilla, joissa fyysisten tutkimuksien ja toimenpiteiden tarve on vielä olennaisempi osa hoitoa, Essoten mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastaava ylilääkäri Antti Hoberg kertoo.
Mielenterveyskuntoutujille tarkoitetut ryhmät olivat tauolla keväällä yleisten rajoitusohjeiden mukaisesti ja niitä aloitettiin uudestaan tilanteen rauhoituttua loppukeväästä.
– Ryhmien tauottaminen oli kipeä päätös, Hoberg toteaa.
– Terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä ja ylilääkäri Hans Gärström ovat tehneet erinomaista työtä. Heidän johdolla ja heidän ohjeistuksien mukaisesti olemme toimineet keväällä myös ryhmien päätöksien suhteen, ja näin tulemme tekemään nyt syksystäkin.
Myös lapsiperheet ovat joutuneet koville pandemian aikana. Hyppy etäkouluun oli suuri voimanponnistus sekä kotirintamalla että koulujen henkilökunnalta. Hobergin mukaan opetustoimi teki vaikeassa ja äkillisessä tilanteessa hyvää työtä mukautuessaan aivan uuteen opettamisen malliin, mutta huomattava huolehtimisvastuu koulutyöstä tuli lapsien vanhemmille.
– Jos tähän kokonaisuuteen on osunut lomautuksia, irtisanomisia tai konkursseja aiheuttaneet vaikeudet, niin henkinen jaksaminen on ollut todellakin koetuksella. Arvioisin että sosiaalipalvelujen tarpeen kasvu on pandemian vuoksi vielä suurempaa, kuin mielenterveyspalvelujen.
Pariterapeutti Eija Himanen kertoo parisuhteiden olleen koetuksella kevään aikana. Arjen pyörittäminen, kotikoulusta huolehtiminen ja omien töiden tekeminen ovat saaneet monet parisuhteet rakoilemaan.
– Pariskunnilla ei ole aikaa selvitellä asioita kahdestaan samalla tavalla kuin ennen. Tämä rasittaa ihmisten hyvinvointia.
Mahdolliset irtisanomiset vaikuttavat myös työnantajiin. Yrittäjille työntekijöiden irtisanominen tai pahimmassa tapauksessa konkurssi on pitkä prosessi.
– He kokevat suurta syyllisyyttä siitä, etteivät pysty työllistämään omia työntekijöitään. Samalla monelle oma yritys on tuonut leivän pöytään, joten sen loppuminen on tietenkin iso asia. Suomessa konkurssi ei ole meriitti, Himanen toteaa.
Hoberg kertoo mielenterveyspalveluille olleen kasvavaa tarvetta jo ennen pandemiaa. Keväällä arvioitiin, että mielenterveyspalvelujen tarpeen kasvu olisi pandemian vuoksi suurempaa loppuvuodesta.
– Tähän mennessä niin merkittävää vaikutusta pandemialla ei ole ollut, kuin keväällä oletettiin. Kehitämme joka tapauksessa toimintaamme jatkuvasti vastaamaan lisääntymässä olleen tarpeen vaatimuksiin, Hoberg toteaa.
Himanen puolestaan muistuttaa vapaaehtoistoimijoiden tärkeydestä. Mikkelissä on jopa yllättävän paljon erilaisia toimijoita.
– Uskon, että he nousevat nyt arvoon arvaamattomaan. Olenkin todella huolissani resurssien pienentymisestä ja kuinka paljon ihmisiä voi jäädä yksin sen seurauksena, pariterapeutti pohtii.
Ylilääkäri Hoberg kertoo lopuksi, että Essoten mielenterveyspalveluissa hoitoon pääsee tällä hetkellä hoitotakuun puitteissa. Tähän ei kuitenkaan haluta tyytyä vaan kehittää toimintaa jatkuvasti parempaan suuntaan ja varmistaa hoitojen alkaminen mahdollisimman nopeasti.
