Yösähköbuumissa on myös riskejä

|

Pesukoneita ei pitäisi käyttää, kun kaikki nukkuvat.

VIRPI KONTINEN

Yösähkön käyttäminen voi tuoda merkittäviä säästöjä kuluttajille. Moni on siirtänyt myös pesu- ja astianpesukoneiden käyttöä yöaikaan. Kodinkoneiden valvomaton käyttö lisää kuitenkin riskiä palo- tai vuotovahinkoihin.
Pelastusopiston opettajan Timo Loposen tilastossa ”koneen tai laitteen aiheuttamat rakennuspalot tai -vaarat vuosilta 1996–2021” näkyy, että vuonna 2021 palovaarallisimpia kodinkoneita olivat pyykinpesukoneet, kun mittarina on laitteen itsensä syttyminen tuleen.
Palon syy voi olla esimerkiksi pölyn tukkima tuuletusalue.
Hankalimpia sammutettavia laitteita puolestaan ovat pakastimet muovisine eristemateriaaleineen ja peltikuorineen. Niiden palot ovat myös voimaltaan rajuja palavan eristeen vuoksi.

Kaikilla vakuutusyhtiöillä ei ole täydellistä korvausvastuuta kotivakuutuksesta, jos asiakkaat lipsuvat koneiden käyttöohjeista. LähiTapiola Savo-Karjalan korvauspäällikkö Olli Ruuskanen toteaa, että suojeluohjeita on noudatettava.
Yökäytössä lähtökohta on, että pesukonetta ei saa jättää valvomatta pyörimään, ja esimerkiksi pesukoneen hana on suljettava aina käytön jälkeen.
– Ohjeiden laiminlyönti arvioidaan kuitenkin tapauskohtaisesti, ja yösähkössä ei ole näyttöä onnettomuuksien yleistymisestä.
Oma lukunsa ovat valvomatta käytettyjen pesukoneiden vesivuodot.

Monella kotitaloudella palovaroittimia on eteisessä ja makuuhuoneissa, mutta usein ei niissä tiloissa, joissa pesukoneet ovat. Niihin tavanomaisin optinen palovaroitin ei höyryn, lämmön tai käryjen vuoksi sovi.
Palovaroittimia olisi kuitenkin hyvä asentaa myös näihin tiloihin mahdollisten syttyvien laitteiden läheisyyteen. Sopivia paikkoja olisi esimerkiksi kodinhoitohuoneessa sivussa vesihöyryn reitiltä ja keittiössä kylmäkoneiden lähellä.
Palovaroittimissa säästäminen voi tulevana talvenakin aiheuttaa viiveitä alkavien palojen havaitsemisessa ja vaikuttaa jopa vakaviin henkilövahinkoihin, kun palovaroitin reagoi vasta muissa huoneissa.
– Viive on palon alkaessa iso ongelma. Palovaroittimia saisi olla lakisääteistä minimiä tiheämmässäkin, arvioi Etelä-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä.

Myynnissä on turvalaitteita, jotka reagoivat sähkövikoihin ja vesivuotoihin. Jani Jämsän mukaan rakennuksiin on saatavilla myös toisiinsa integroitavia hälytysjärjestelmiä.
Kodinkoneliikkeiltä löytyy vesivuotovaroittimia ja tulvasuojia. Vuotovaroittimia voi asentaa esimerkiksi pesualtaiden ja astianpesukoneiden alapuolelle sekä jääkaappien ja pakastimien alle kondenssivesien varalta.
Savon Sammutinhuollon myyntipäällikkö Asko Härkönen pitää tärkeänä kodin turvavarusteena myös häkävaroitinta.
– Akkutoimisen peruspalovaroittimen taas saa noin 25 eurolla, ja sen akulla on kymmenen vuoden takuu.
Paras alkusammutusväline kodeissa on jauhesammuttimen sijasta nestesammutin, koska se jättää vähiten jälkivahinkoja. Kylmiin ulkotiloihin se ei kuitenkaan sovellu.

 

Näin vähennät riskejä

• Pidä alkusammutusvälineistösi ja -taitosi ajan tasalla.
• Sijoita toimivia palovaroittimia riittävästi ja riskiperusteisesti, vähintään yksi jokaista alkavaa 60 m² kohti sekä vähintään yksi jokaiseen kerrokseen tai tasoon.
• Älä jätä pesukoneita käyntiin, jos menet nukkumaan tai havaintoetäisyyden ulkopuolelle.
• Varmista, että lieteen ei unohdu virta päälle.
• Pidä jääkaappien ja pakastimien tuuletusalueet puhtaina.
• Avaa ja puhdista pesukoneiden nukkasihdit tarpeeksi usein. Käytä lisävarmistimena vuotokaukaloa tai -varoitinta.
• Tarkista koneiden yleiskunto sekä tulovesi- ja poistoputkien kunto.
• Sulje kiinteistön veden pääsulkuventtiili pitkien poissaolojen ajaksi.

 

Liesi yleisin hälytyksen syy

Sähkölaitteisiin liittyvistä palohälytyksistä 37% johtui vuonna 2021 sähköliedestä. Liesipalot johtuvat yleensä huolimattomasta käytöstä. Saunan kiukaan paloissa yleisimmät syyt ovat pyykin kuivattaminen saunassa tai muut kiukaalle joutuneet esineet. Valaisimista syttyneet palot ovat viime vuosina lisääntyneet.

Älykeittiössä syntyy tasalaatuista ruokaa

|
Älykeittiöt tukevat ammattikokkien tiukkaan aikataulutettua työtä. Työkseen ammattikeittiöiden ja ravintola Tallin opetuskeittiön kanssa askaroivat Xamkin projektipäällikkö Merja Ylönen ja ruokapalvelujen lehtori Hanna Pajari-Seppänen. Heille ...