Järvitaimenen tila kertoo vesistön kunnosta

|

Mikkelin Koskikalastajien johtokunnan jäsen Eetu Karhunen ja puheenjohtaja Raimo Nousiainen kutsuivat joukon asiantuntijoita ja kalastuksen harrastajia Puuskankoskelle toukokuun lopussa.

Joukko kalastuksen harrastajia ja asiantuntijoita kokoontui toukokuun lopussa Puuskankoskelle pohtimaan, millä järvitaimenen elinoloja ja luontaista lisääntymistä saataisiin parannettua.

Kokoonkutsujana toimi Mikkelin Koskikalastajat ry, joka pitää tukikohtaansa Puuskankosken vanhalla myllyllä Mäntyharjulla.
– Tällä hetkellä järvissä olevat taimenet ovat istutusten varassa. Istutetuilla kaloilla ei ole geeniperimää, joka käskisi niitä vaeltamaan, kertoo Mikkelin Koskikalastajat ry:n puheenjohtaja Raimo Nousiainen.
– Vaeltavat kalakannat ovat Suomessa erittäin uhanalaisia ja erityisen huono tilanne on juuri järvitaimenen kohdalla. Lajia esiintyy esimerkiksi Mäntyharjun reitillä tällä hetkellä vain noin 50 yksilön verran, kertoo puolestaan viikonlopun järjestelyistä vastannut Eetu Karhunen.
– Paikalle kutsuttiin alan harrastajia ja asiantuntijoita, joita kaikkia yhdistää kiinnostus perhokalastukseen. Pääsääntöisesti ne, jotka kalastavat, ovat myös aktiivisimpia kalakantojen suojelussa.

Puuskankoskella otettiin suomunäytteitä sekä harjuksista että taimenista.

Taimen on vaelluskala, jonka pitäisi päästä vaeltamaan isolle järvialueelle.
– Vaellusesteet, kuten vesivoimalat, vanhat myllyrakenteet ja säännöstelypadot estävät taimenen vaelluksen, kertoo WWF:n meri- ja sisävesiohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen.
– Suomen kaikki virtavedet on rikottu erilaisilla esteillä. Suomessa on tällä hetkellä yli 4000 patoa ja väärinasennettuja tierumpuja kymmeniä tuhansia. Patoja purkamalla ja rakentamalla kalateitä tilannetta voitaisiin parantaa huomattavasti.

Luonnonvarakeskus on tehnyt laskelmia, joiden mukaan pienvesivoimalat tuottavat kaksi promillea koko Suomen sähköstä, padoten samanaikaisesti 11 kokonaista jokivesistöä.
– Hallitusohjelman kirjausten mukaisesti valtiolla olisi ennennäkemättömät resurssit patojen purkuun. Nyt pienvesivoimaloilla olisi hyvä hetki hakeutua eläkeputkeen, koska ne eivät ole Suomen energian- ja sähköntuotannolle välttämättömiä, sanoo Vilhunen.
– Korvaavia vaihtoehtoja energiantuotannolle löytyy esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergiasta. On myös hyvä muistaa, että paikallisesti tuotettu sähkö ei jää pelkästään paikalliseen verkkoon, vaan sataa yhteiseen laariin.
Vilhusen mukaan sekä valtiolla että WWF:llä on antaa merkittäviä summia hankkeisiin, jos energiayhtiöiden omistajilla vain löytyy tahtotilaa.

Puuskankoskelle saapui myös Mikko ”Peltsi” Peltola, joka on tuttu paitsi toimittajan ja juontajan tehtävistään, myös lukuisista erä- ja luontoaiheisista tv-ohjelmista. Peltola valittiin hiljattain Vuoden 2020 kalamieheksi tunnustuksena merkittävästä työstä suomalaisen kalastuskulttuurin hyväksi.
– Taimen on herkkä kala, joka kärsii monista asioista, kuten liikakalastuksesta, vaellusesteistä, ilmastonmuutoksesta, vesien rehevöitymisestä ja -lämpenemisestä.
– Sitä käytetäänkin indikaattorina kertomaan, mikä on vesistön tila. Kun taimen voi hyvin, myös vesistö voi hyvin.

Tapoja ja toimenpiteitä taimenen tilanteen parantamiseksi on Peltolan mukaan monia.

Myös Vuoden kalamieheksi 2020 valittu Mikko ”Peltsi” Peltola vieraili Puuskankoskella järjestetyssä epävirallisessa symposiumissa.

– Esteiden purku ja kalateiden rakentaminen ovat varteenotettavia keinoja. Oma vaikutuksensa on myös verkko- ja vapaa-ajankalastuksella, sanoo Peltola.
Nykyisin kalastus on enemmän harrastus kuin elintärkeä ruoanhankinta keino.
– Tämä onkin monelle peiliin katsomisen paikka. Pitäisi ymmärtää ja hyväksyä se, että taimen pärjäisi tuolla koskessa oikein mainiosti ilman meitä kalastajiakin. Se ei tällä hetkellä ole kala, jota olisi vara kalastaa ruokapöytään, sanoo Peltola.
– Vapaa-ajan kalastajat ovat onneksi viime vuosikymmeninä heränneet kalojen ahdinkoon ja ryhtyneet miettimään, mitä asialle pitäisi ja voisi tehdä. Samasta syystä olemme kerääntyneet viikonlopuksi tänne Puuskankoskelle, Peltola päättää.

Zoe tarjoaa hyvän vastineen rahalle

|
Täyssähköinen Renault Zoe on ennättänyt jo kolmanteen mallisukupolveen. Sähköauto soveltuu parhaiten taajama-ajoon. Liike-energian talteenotto jarrutustilanteissa pitää toimintamatkan hyvänä puhumattakaan ympäristön paremmasta ilmanlaadusta. Silti maantielläkin ...

Semisähkis toimii arjessa

|
Jo aiemmin maukkaaksi todettu uuden sukupolven Toyota RAV4 houkuttelee ladattavana hybridinä kelpo toimintasäteellään. Kauko-idän jättiläisen osaamista bensamoottorin ja sähkön liittäjänä henkilöautopuolella tuskin kukaan kiistää. ...

Kaasu on ympäristö- tietoisen valinta

|
Paikallisesti tuotetun biokaasun polttaminen jopa vähentää kasvihuonepäästöjä. Kaasuautoilu on tällä hetkellä yksi fiksuimmista autoilun muodoista, mitä voimanlähteisiin ja ympäristöasioihin tulee. Myös kokonaistaloudellisesti sitä on ...

Yhä raskasta joulua!

|
Ei joulua ja joulunaikaa ilman Raskasta joulua – kiertuetta, totesivat RJ produktion osalliset ja niin tänäkin vuonna – koronatilanteesta huolimatta, pääsemme nauttimaan mahtavasta joulutunnelmasta ...