Mikä mättää rakentamisessa?

|

Suomessa sairaaloita uusitaan lähivuosina miljardeilla, Mikkelissäkin pitkälti yli sadalla miljoonalla eurolla. Kuva: Jarno Laatikainen

Suomalaiset ovat olleet ylpeitä rakentamisosaamisestaan vuosisatoja – rakentamisen ammattilaiset ovat olleet aina arvostettu ammattikunta. Viime vuosikymmeninä havaitut laatuongelmat ovat kuitenkin rapauttaneet tätä käsitystä niin, että eri rakentaja tahotkin ovat ryhtyneet selvittämään laatuongelmien syitä.

Poiketen monesta muusta maasta on lähes jokaisella suomalaisella jokin rakentamiskokemus – jos ei juuri omalla kohdalla, niin lähipiirissä jo kuitenkin. Annetaanpa siis kokemusten puhua.
Suomessakin toimiva merkittävä ruotsalainen rakennusyhtiö Peab teetätti Taloustutkimuksella vuonna 2018 tutkimuksen, johon haastateltiin yli 1 100 suomalaista. Tulokset olivat rakentajien kannalta musertavia: 92 % vastaajista piti asuntojen kosteus- ja sisäilmaongelmia suurena yhteiskunnallisena ongelmana, 66 % arvioi, että ”ennen rakennettiin paremmin” ja 61 %, että rakentamisen hyvä maine on mennyt. Peräti 88 % nimesi kosteudenhallinnan yhdeksi rakentamisen suurimmista haasteista.
Peabissa kuten muissakin rakennusliikkeissä oltiin tuoreeltaan tuloksista huolissaan, mutta nähtiin, että suuren yleisön mielikuva oli turhan synkkä. Home- ja kosteusongelmien lisäksi rakentamisen ongelmina ihmiset näkivät vastuun puuttumisen, valvonnan heikkouden ja ammattiylpeyden puutteen.

”Rakentajien ammattiylpeys on kadonnut.”

Rakentajien näkemys oli, että ongelmat voidaan korjata alan sisällä muun muassa koulutuksella ja seurantajärjestelmien avulla – lisälainsäädäntöä ei tässä yhteydessä kaivata. Samoilla linjoilla olivat asuntoasioista vastaavat virkamiehet ja päättäjät.

Rakentamisen laatuun on kiinnittänyt huomionsa myös Rakennusteollisuus RT – rakentamisalan yritysten yhteinen edunvalvontajärjestö. Järjestöstä valetaan kuitenkin öljyä laineille: rakentamisen laatukäsitys on niin sanotulla suurella yleisöllä huomattavasti kielteisempi kuin heillä, joilla on viimeaikaista kokemusta asunnon ostosta tai rakennuttamisesta.

Rakennusteollisuus teetti jo vuonna 2012 kyselyn rakentamisen laadusta lähes tuhannen rakentamisen ammattilaisten keskuudessa. Ammattilaisten itsensä mukaan suurin laatua heikentävä tekijä piili aikatauluissa: aika lopullisesta rakentamispäätöksestä varsinaisen rakentamisen alkamiseen jää auttamattoman lyhyeksi eikä suunnittelun tai rakentamisen yksityiskohtia ehditä ratkoa riittävästi. Lisäksi urakkakäytännöistä ja projektimaisesta toiminnasta johtuen hankkeiden kokonaisnäkemys jää usein johdollekin hahmottumatta.

Rakentamisen nykyluonteen tiivistää Rakennusteollisuuden tutkimusta kuvaavassa tiedotteessa RT:n rakentamisen kehittämisestä vastaava johtaja Jukka Pekkanen.
– Jos autotehdasta verrattaisiin rakennushankkeeseen, jokainen valmistettava auto olisi prototyyppi, tuotantolaitos vaihtaisi paikkaa ja tekijöitä joka auton jälkeen. Suunnitelmat ja aikataulut tulisivat usein asiakkailta. Millaisilla autoilla mahtaisimme ajaa?

”Märkätilojen rakentamisen laatu on parantunut merkittävästi sitten 1980-luvun.”

Viime aikoina on Mikkelissäkin taivasteltu etenkin julkisen rakentamisen tilaa. Päättäjien olisi kuitenkin syytä luoda pitkä katse peiliin ennen muiden osoittelua: edellä mainitussa RT:n laatuselvityksessä ilmeni kireät aikataulut merkittäviksi laatua heikentäviksi tekijöiksi – epärealistisimmat aikataulut ovat vastaajien mielestä kuntasektorilla.

Ei huonoa, ettei jotain hyvääkin – asiantuntijoiden mielestä paljon on petrattu. Kun 1980 –luvulla märkätilojen virheet olivat suurimmat rakennusvirheet, ovat ne tänä päivänä merkittävästi vähentyneet tutkimuksen, ohjeistuksen, pätevyysvaatimusten, valvonnan ja mittausten ansiosta, korostetaan Rakennusteollisuus RT:stä.

”Rakentaminen on suunnitelmien toteuttamista annetulla budjetilla, annetussa aikataulussa ja annetuin resurssein.”

Rakennuttajien reklamaatiot kohdistuvat nykyään RT:n mukaan viimeistelyyn, kuten ovien ja ikkunoiden asennussäätöihin sekä seinä- ja kattohalkeamiin. Vakavat laatuongelmat, vakavat rakennusvirheet ovatkin alan toimijoiden mukaan nykyään yhä harvinaisempia, vaikka julkisuudessa riepotelluista yksittäisistä virheistä esimerkiksi Helsingin Kalasataman pilvenpiirtäjien osalta voisikin muuta päätellä.

Rakentamisen onnistuminen on alan teknisyydestä huolimatta kuitenkin aina tekijöidensä varassa. Terve ammattiylpeys – se, että rakentaja itse vastaa itselleen oman tekemisensä laadusta – on ehkä sittenkin paras tae rakentamishankkeiden onnistumisessa. Terveen ammattiylpeyden kehittymisessä koulutus, kokemus, työtovereiden ja koko organisaation tuki ovat avainasemassa. Yhä edelleen.

JT Hartikainen

Vanhasta uudeksi

|
Remonttia ei kannatta tehdä liian tiukalla aikataululla. Aloitin saunan ”tuunaamisen”, johon kuului seinien ja lauteiden pintakäsittely. Päätin, etten ota paineita remontin valmistumisen suhteen vaan ...

Mikä tekee kodin?

|
Ihminen asuu elämänsä aikana useissa eri paikoissa. Syntymäkoti, opiskeluaikainen asunto, ensimmäinen parisuhteen aikainen asunto, ensimmäinen oma asunto – lopulta eläkeasunto. Mökkikin kuuluu tähän joukkoon, ...