Villiin kunnallismalliin
JiiTeen Kuukautinen

|

Kaupungeissa ja kunnissa näiden virkahenkilöistä koostuvat kokoukset – valtuustoiksi kutsutut elimet – kokoontuvat näin loppuvuodesta päättämään talousarviosta asukkaidensa nimissä. Nyt ei olla Italian Sisiliassa, vaan ihan täällä Suomen sydämessä, mm. Mikkelissä. Demokratia toimii. Ainakin teoriassa.
Kuntalaisia tyydyttääkseen kukin kokous on käsitellyt jo ennakolta tulevien vuosien talousarvioita. Ja todennut, että pitää säästää. Jämäkkä päätös, kerrassaan! Kuntavirkahenkilöpäättäjät kuitenkin hykertelevät: emmehän me virkamiehet toki toistemme silmiä noki…
Kun koittaa sitten talousarviokäsittelyn aika, jolloin aiempien päätösten pohjalta pitäisi miettiä henkilöstömenojen – siis päättäjien kulujen – karsimista, päätetäänkin yksimielisesti, että NYT ei ole varaa henkilöstövähennyksiin. Palvelutaso voisi kärsiä. Korvaavia säästökohteita löydetään kuitenkin pian: koululaisten ateriat, opetus ylipäätään ja – vanhusten vaipat. Kaikki nuo kulut puolitetaan. Näin eivät joudu kuntavirkailijat kärsimään – no, ehkä nyt kiltit opettajat, hiukkasen…
Nuijat kopsahtavat pöytiin eri puolueiden pöydissä eri puolilla Suomea. Lopullisen hyväksynnän nuijivat ”valtuustoiksi” naamioidut mafiat. Siellähän jokainen saa käyttää ääntään. Toki vain siten kuin kunkin taustataho on määrännyt.
Maailmanlaajuisen Mafian vuotuinen liikevaihto on muutamia satoja miljardeja rahayksiköitä. Maailman yhteenlaskettu bruttokansantuote on n. 75.000 miljardia rahayksikköä – joku 600 miljardia on tästä siis hyttysen pissi, vajaan prosentin. Suomen vuotuinen kansantuote on 250 miljardia yksikköä, josta kuntien osuus on 30 miljardia, siis 12 %. Suomen kuntamafian osuus suomalaisten rahoista on siis yli kymmenkertainen maailman muihin mafioihin verrattuna!
Mikkelin kaupunki tekee tänä vuonna tappiota vähintäänkin 12 miljoonaa euroa: palkat, terveyskulut, sosiaalikulut, opetuskulut. Niistä se muodostuu. Tappio. Taakkana on lisäksi yhä voimassa oleva pöljä kuntaliitosirtisanomissuoja kuntapalkollisille: irtisanominen on vielä vuonna 2018 täysin tuntematonta kunnissa. Selittäkää tämä, kunta-alan AY-pamput, yksityiseltä puolelta irtisanotuille. Missä tasa-arvo?
Kuntataloudesta päättävät Suomessa pääosin kuntavirkahenkilöt. Niin kauan kuin tämä sisäsiittoinen asiaintila hyväksytään, maassamme ei voida saada aikaan tasa-arvoista työllisyyspolitiikkaa yksityisalojen työntekijöiden ja kuntatyöntekijöiden kesken. Yrittäjistä tietysti puhumattakaan.
Riittääkö varamme jatkossa kuntademokratiama­fian ylläpitoon?

Jätteiden villilänsi — JiiTeen Kuukautinen

|
Monet yritykset ja kaupunkilaiset ihmettelevät mikkeliläistä elinkeinopolitiikkaa: kaupunki lapioi rahaa omille yhtiöilleen, jotta nämä voisivat kilpailla avoimen yrityssektorin kanssa. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä kaupungin junailemat ...
LähiTapiola Savo-Karjalan lahjoituksen luovutti toimitusjohtaja Asko Lammela. Lahjoitusta vastaanottamassa Xamkin hallituksen puheenjohtaja, kouluneuvos Jyrki Koivikko (keskellä) ja koulutusjohtaja Marja-Liisa Kakkonen. Kuva: Xamk

Koulutukseen rahaa elinkeinoelämältä

|
Lahjoituksella halutaan varmistaa koulutuksen ja osaamisen säilyminen Etelä-Savossa. Ammattikorkeakoulut kautta maan saivat vuonna 2017 luvan kerätä varoja rahankeräyksillä. Saatuja varoja voidaan käyttää ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen, ...
Raimo ja Päivi Heinäsen Kalaherkusta joulupöytään lähtee kalaa eri muodoissa.

Perinteet näkyvät joulupöydässä

|
Joulupöytään halutaan lähiruokaa. Lähiruoka on vakiinnuttanut asemansa, eikä vähiten joulupöydässä. Mikkelin Kauppahallissa valmistaudutaan jouluun. Heinäsen Kalaherkku tarjoilee joulupöytään vain parasta eli tuoretta lähikalaa. – ...
Mika Kuha tonttuilee jo kolmatta joulua vähävaraisten perheiden hyväksi.

Kuha on joulumieltä

|
Ystäväpiiri kokoaa vähävaraisille perheille joulun. Jouluavustuksia kerätään jo kovaa vauhtia monien eri yhteisöjen ja järjestöjen voimin. Ihan lähiympäristöstäkin voi löytyä vähävaraisia perheitä, jotka sinnittelevät ...