Näytelmä on paljon muutakin kuin näyttelijäsuoritukset

|

Korppu-nukke seuraa vierestä, kun tarpeistonvalmistaja Mari Heinonen ja puvuston esimies Tarja Kopperi ottavat leikkimielisesti miekoin mittaa toisistaan Mikkelin Teatterin puvustossa.
Korppu-nukke seuraa vierestä, kun tarpeistonvalmistaja Mari Heinonen ja puvuston esimies Tarja Kopperi ottavat leikkimielisesti miekoin mittaa toisistaan Mikkelin Teatterin puvustossa.

Teatterissa aherretaan jo kuukausia ennen kuin näytelmä saadaan ensi-iltaan.

Helmikuun puolivälissä Mikkelin Teatterissa saa ensi-iltansa Astrid Lindgrenin rakastettu klassikkotarina Veljeni Leijonamieli. Teatterin tekninen henkilökunta, lavastamo, puvustamo ja tarpeistonvalmistaja ovat jo täydessä työntouhussa.
– Pukusuunnittelu alkoi jo keväällä, kun näytelmä päätettiin ottaa ohjelmistoon. Ensimmäinen suunnittelupalaveri pidettiin kesäkuun alussa, kertoo puvuston esimies Tarja Kopperi.
– Aluksi otin Lindgrenin kirjan lukuun, mutta lopulta homma niin sanotusti lähti lapasesta ja lähdin etsimään seikkailumaailmaa elokuvista ja netistä. Mietin, mikä on nykynuorille se juttu, mikä heidät nappaa mukaansa.

Omat lapset toimivat tutoreina nykynuorten maailmaan ja Kopperille selvisi, että paras reitti aloittaa on anime ja fantasiapelit.
– Animen lisäksi kahlasin läpi pelimaailmoja; Dynasty warriorsit ja Warhammerit sekä keskiaika- ja viikinkitarinat, tehden mielettömän matkan läpi eri maailmojen. Sitä kautta löytyi se maailma, mikä päätyi pukuluonnoksiin, kaavoiksi ja lopulta valmiiksi asuiksi, kertoo Kopperi ja tarpeistonvalmistaja Mari Heinosen nyökytellessä vieressä.
– Sama tilanne oli minulla. Vaikka näytelmässä puhutaan vanhasta ajasta, pyrimme rakentamaan visuaalisen puolen fantasian kautta, päivitettynä versiona, sanoo Heinonen.

Näytelmä on seikkailukertomus, jossa on paljon myös korkeuseroja ja siinä liikutaan eri maailmoissa. Vaikka pienessä teatterissa tekniikka on rajallista, teatterin illuusio pystytään luomaan monen eri osa-alueen yhteistyöllä.
– Kommunikointi on tärkeää jo alusta asti, eli todellakaan emme tee työtä omissa pikku eriöissämme ja sitten tuo lopputuloksia yhteen, nauravat naiset.
Alusta asti ohjaaja ja koko suunnittelutiimi ovat mukana. Ryhmä luo fantasiamaailman yhdessä, etteivät eri osa-alueet riitele keskenään.
– Siihen kun lisätään vielä se toinen puoli, eli näyttelijäntyö, näytelmän maailma alkaa olla valmis.

Näytelmässä on kolmisenkymmentä roolia ja näyttelijöitä parisenkymmentä.
– Puvustuksen suhteen alan miettiä jo alkusuunnittelussa myös kompromissiratkaisuja, kertoo Kopperi.
– Kaikille tulee perusvaate, johon sitten lisätään tai siitä poistetaan jotain.
Puvustuksen valmistusta ajatellen myös aika on rajallinen käsite. Suunnittelussa pitää ottaa huomioon nopeat roolien ja vaatteiden vaihdot.
– Siinä tilanteessa nepparit ja tarranauha ovat korvaamattomia ystäviä, Kopperi naurahtaa.

Päänvaivaa aiheuttaa myös tarpeiston tekninen toteutus. Miekkojen sekä muiden aseiden ja varusteiden lisäksi Heinosen ideoimina lavalla nähdään lintuja, hevonen ja pari lohikäärmettä.
– Tällä kertaa esimerkiksi iso Katla-lohikäärme vei jo melkein yöunetkin, kunnes pienoismallia katsoessani keksin, kuinka se toteutetaan jotta siitä saadaan todella suuri, kertoo Heinonen.
Mari Heinosen, Tarja Kopperin ja muiden suunnittelutiimiläisten mielikuvituksen tuotoksia yleisö pääsee katsomaan helmikuusta lähtien.

Jätteiden villilänsi — JiiTeen Kuukautinen

|
Monet yritykset ja kaupunkilaiset ihmettelevät mikkeliläistä elinkeinopolitiikkaa: kaupunki lapioi rahaa omille yhtiöilleen, jotta nämä voisivat kilpailla avoimen yrityssektorin kanssa. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä kaupungin junailemat ...
LähiTapiola Savo-Karjalan lahjoituksen luovutti toimitusjohtaja Asko Lammela. Lahjoitusta vastaanottamassa Xamkin hallituksen puheenjohtaja, kouluneuvos Jyrki Koivikko (keskellä) ja koulutusjohtaja Marja-Liisa Kakkonen. Kuva: Xamk

Koulutukseen rahaa elinkeinoelämältä

|
Lahjoituksella halutaan varmistaa koulutuksen ja osaamisen säilyminen Etelä-Savossa. Ammattikorkeakoulut kautta maan saivat vuonna 2017 luvan kerätä varoja rahankeräyksillä. Saatuja varoja voidaan käyttää ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen, ...
Raimo ja Päivi Heinäsen Kalaherkusta joulupöytään lähtee kalaa eri muodoissa.

Perinteet näkyvät joulupöydässä

|
Joulupöytään halutaan lähiruokaa. Lähiruoka on vakiinnuttanut asemansa, eikä vähiten joulupöydässä. Mikkelin Kauppahallissa valmistaudutaan jouluun. Heinäsen Kalaherkku tarjoilee joulupöytään vain parasta eli tuoretta lähikalaa. – ...
Mika Kuha tonttuilee jo kolmatta joulua vähävaraisten perheiden hyväksi.

Kuha on joulumieltä

|
Ystäväpiiri kokoaa vähävaraisille perheille joulun. Jouluavustuksia kerätään jo kovaa vauhtia monien eri yhteisöjen ja järjestöjen voimin. Ihan lähiympäristöstäkin voi löytyä vähävaraisia perheitä, jotka sinnittelevät ...