Koulutukseen rahaa elinkeinoelämältä

|

LähiTapiola Savo-Karjalan lahjoituksen luovutti toimitusjohtaja Asko Lammela. Lahjoitusta vastaanottamassa Xamkin hallituksen puheenjohtaja, kouluneuvos Jyrki Koivikko (keskellä) ja koulutusjohtaja Marja-Liisa Kakkonen. Kuva: Xamk
LähiTapiola Savo-Karjalan lahjoituksen luovutti toimitusjohtaja Asko Lammela. Lahjoitusta vastaanottamassa Xamkin hallituksen puheenjohtaja, kouluneuvos Jyrki Koivikko (keskellä) ja koulutusjohtaja Marja-Liisa Kakkonen. Kuva: Xamk

Lahjoituksella halutaan varmistaa koulutuksen ja osaamisen säilyminen Etelä-Savossa.

Ammattikorkeakoulut kautta maan saivat vuonna 2017 luvan kerätä varoja rahankeräyksillä. Saatuja varoja voidaan käyttää ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen, joihin valtio osallistuu yhteensä 24 miljoonalla eurolla.
Savo-Karjalan LähiTapiola lahjoitti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkille 30 000 euroa liiketalouden ja hallinnon alan koulutukseen.

– Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun varainhankinta on käynnissä vuoden 2019 loppuun asti. Kuluvan vuoden 2018 aikana saadut lahjoitukset oikeuttavat valtion vastinrahaan, kertoo Xamkin toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoinen.
– Eli lahjoittajilla on mahdollisuus maksaa lahjoitukset tilille vielä tämän vuoden aikana, jolloin opetusministeriö maksaa euron eurosta, elleivät summat karkaa aivan hirveiksi.
Käytännössä raja on neljä miljoonaa euroa ammattikorkeakoulua kohden, mutta Saastamoisen mukaan tuskin ihan sinne saakka päästään.

– Yksittäisenä lahjoituksena esimerkiksi Lähi-Tapiolan 30 000 euron lahjoitus on merkittävä summa, mistä olemme siitä hyvin kiitollisia, Saastamoinen sanoo.
– Varoilla parannetaan koulutuksen järjestämisen edellytyksiä liiketalouden alalla.
Varoja on suunniteltu käytettävän myös muun muassa työelämäyhteistyöhön opettajien koulutuksen päivittämisen muodossa.
– On sovittu siitä, että me maksamme opettajille palkan, mutta he menevät kuukaudeksi tai pariksi työelämään seuraamaan, miten esimerkiksi vakuutusyhtiö tai pankki tänä päivänä toimii, kertoo Saastamoinen.
Laki vaatii – toisin kuin yliopistossa – ammattikorkeakoulun opetushenkilökunnalta vähintään kolmen vuoden työkokemuksen siltä alalta, mitä opettaja opettaa. Myös osaamisen on oltava vähintään sillä tasolla, mihin opiskelijat valmistuvat.
– Opettajalla voi olla työkokemuksesta kulunut jo aikaa muutamia vuosia, jolloin tietotaidon päivittäminen on erityisen tärkeää, että viimeisin tuntuma käytännön työelämään pysyy, Saastamoinen terottaa.

Saastamoisen mukaan keskustelujen yhteydessä eri toimijoiden kanssa on herännyt ajatuksia siitä, mitä voidaan yhteistyössä tehdä.
– Lahjoituksilla kukaan ei voi olettaa saavansa mitään tiettyä etua, mutta yhteistyö työelämäkentän kanssa on luontevaa esimerkiksi työharjoittelupaikkojen muodossa, Saastamoinen toteaa.
– Kierros on ollut hyvin hedelmällinen kaiken kaikkiaan. Molempia osapuolia ajatellen ollaan ”kaikki voittaa” -tilanteessa, kiteyttää Saastamoinen.

LähiTapiola Savo-Karjalan toimitusjohtaja Asko Lammelan mukaan LähiTapiola haluaa tukea lahjoituksellaan erityisesti liiketalouden koulutusta ja sen kehittämistä.
– Haluamme varmistaa sen, että koulutus ja osaaminen säilyvät Etelä-Savossa. Siksi kohdensimme lahjoituksen koulutukseen, mille tällä alueella on tarvetta, Lammela kertoo.
LähiTapiola tukee koulun toimintaa myös järjestämällä harjoittelupaikkoja opiskelijoille.
– Eikä ole mikään salaisuus, että mekin tarvitsemme uusia työntekijöitä tulevaisuudessa, sanoo Lammela.
– Mutta lahjoituksessa on puhtaasti kyse siitä, että haluamme tukea eteläsavolaista koulutusta.

Myös ESE lahjoitti 30 000 euroa XAMKille
Etelä-Savon Energia Oy (ESE) liittyi Mikkelissä yritysten joukkoon, jotka syventävät yritysten ja ammattikorkeakoulun yhteistoimintaa rahalahjoituksella.
– Haluamme tukea Xamkin tekniikan koulutuksen kehittämistä ja voimme näin myös edistää yhteisiä uusiutuviin energiamuotoihin liittyviä kehittämishankkeita, kertoo toimitusjohtaja Erkki Karppanen Etelä-Savon Energiasta.
– Lahjoitus on meille todella tärkeä ja tervetullut. Yritysyhteistyö on ammattikorkeakoulun koulutuksen ja tutkimuksen kulmakivi. Parasta aikaa olemme muun muassa kehittämässä yhdessä laitetta, joka mahdollistaa kotitalouskohtaisen kysynnänjouston uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi, toteaa kehitysjohtaja, vararehtori Kalevi Niemi.
– Tutkimus- ja kehittämistyö myös omassa maakunnassamme on isossa murroksessa olevalle energia-alalle ensiarvoisen tärkeää, Niemi lisää.
– Tämä on hieno luottamuksen osoitus Xamkille. Suuret kiitokset Etelä-Savon Energialle, jatkaa rehtori, toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen.
ESE.FI

Jätteiden villilänsi — JiiTeen Kuukautinen

|
Monet yritykset ja kaupunkilaiset ihmettelevät mikkeliläistä elinkeinopolitiikkaa: kaupunki lapioi rahaa omille yhtiöilleen, jotta nämä voisivat kilpailla avoimen yrityssektorin kanssa. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä kaupungin junailemat ...
Raimo ja Päivi Heinäsen Kalaherkusta joulupöytään lähtee kalaa eri muodoissa.

Perinteet näkyvät joulupöydässä

|
Joulupöytään halutaan lähiruokaa. Lähiruoka on vakiinnuttanut asemansa, eikä vähiten joulupöydässä. Mikkelin Kauppahallissa valmistaudutaan jouluun. Heinäsen Kalaherkku tarjoilee joulupöytään vain parasta eli tuoretta lähikalaa. – ...
Mika Kuha tonttuilee jo kolmatta joulua vähävaraisten perheiden hyväksi.

Kuha on joulumieltä

|
Ystäväpiiri kokoaa vähävaraisille perheille joulun. Jouluavustuksia kerätään jo kovaa vauhtia monien eri yhteisöjen ja järjestöjen voimin. Ihan lähiympäristöstäkin voi löytyä vähävaraisia perheitä, jotka sinnittelevät ...
Korppu-nukke seuraa vierestä, kun tarpeistonvalmistaja Mari Heinonen ja puvuston esimies Tarja Kopperi ottavat leikkimielisesti miekoin mittaa toisistaan Mikkelin Teatterin puvustossa.

Näytelmä on paljon muutakin kuin näyttelijäsuoritukset

|
Teatterissa aherretaan jo kuukausia ennen kuin näytelmä saadaan ensi-iltaan. Helmikuun puolivälissä Mikkelin Teatterissa saa ensi-iltansa Astrid Lindgrenin rakastettu klassikkotarina Veljeni Leijonamieli. Teatterin tekninen henkilökunta, ...