Sisäilmaan ja ilmanvaihtoon liittyy monia harhaluuloja

|

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ilman rakennevuodot sekoitetaan painovoimaiseen ilmanvaihtoon.

Monet suomalaiset uskovat yhä, että kodin ilma vaihtuu luonnollisesti ikkunanpielistä ja lattianraoista. Ilman rakennevuotoja luullaan virheellisesti painovoimaiseksi ilmanvaihdoksi. Todellisuudessa rakenteiden raoista virtaava ilma kertoo puuttuvasta tai puutteellisesta ilmanvaihdosta. Huonoon sisäilmaan tottuu yllättävän nopeasti, joten keinoja sen parantamiseen jaksetaan harvoin selvittää. Useimmissa tapauksissa kodin ilmanvaihdon saisi kuitenkin hoidettua kuntoon muutamalla satasella.

Jos korvausilmaventtiilit puuttuvat ja rakennukseen asennetaan koneellinen ilmanvaihto, koneellinen poisto imee ilman sieltä mistä saa: rakenteiden raoista, postiluukun kautta käytävästä, pistorasioiden läpi seinästä tai viemäreistä. Välillä asukkaat tukkivat itse venttiileitä vedon tunteen tai melun vuoksi.
– Rakenteiden läpi asuntoon vuotava ilma tuo sisäilmaan epäpuhtauksia, joista osa voi olla terveydelle haitallisia. Ilman vaihtuminen on lisäksi riittämätöntä, mikä aiheuttaa tunkkaisuutta ja heikentää ilman laatua, kertoo Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlauf.
Toimiva painovoimainen ilmanvaihto edellyttää aina korvausilma- ja poistoilmaventtiileitä, kuten koneellinen ilmanvaihtokin. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilman vaihtuminen perustuu sisä- ja ulkolämpötilan eroon, sillä lämmin ilma pyrkii ylöspäin.
– Nyrkkisääntönä voi pitää, että asunnossa pitää olla yksi korvausilmaventtiili 20 m2 kohti. Näin korvausilmaa tulee tarpeeksi ja sisällä syntyvät epäpuhtaudet ja kosteus kulkeutuvat ulos asunnosta, Schlauf kiteyttää.

Ilman tulisi vaihtua asunnossa kaksi kertaa tunnissa. Ilman korvausilmaventtiilejä tämä ei toteudu. Korvausilmaventtiilejä voi asentaa myös jälkikäteen. Helpoiten ilmanvaihdon parantamisen voi aloittaa kodeissa, joissa venttiilit on vain tukittu. Tilanne paranee avaamalla ja puhdistamalla venttiilit.

 

Monesti ongelmat aiheutetaan itse

Painovoimaista ilmanvaihtoa käytettiin vanhoissa hengittävissä rakennuksissa, mutta nykyisten rakennusmääräysten mukaan kaikkiin uusiin taloihin tulee asentaa koneellinen ilmanvaihto. Hyvin pitkälti sisäilmaongelmat johtuvat itse tehdyistä virheistä.
– Vanhemmissa taloissa painovoimaisen ilmanvaihdon pitäisi periaatteessa toimia, mutta monesti ongelmia aiheutuu esimerkiksi rakennusvaiheessa tehdyistä virheistä tai sitten jälkeenpäin tehdyistä korjauksista, sanoo Vesa Laitinen RT-Nuohous Ay:stä.
– Käytetään hengittämättömiä materiaaleja kuten lasikuitutapettia, tapetoidaan ilmanvaihtoluukut umpeen tai tehdään rakennuksista muuten liian tiiviitä. Silloin ollaan pulassa.

Myös jälkeenpäin asennettu koneellinen poisto ilman riittävää määrää korvausilmaventtiilejä aiheuttaa ongelmia. Silloin ilmanvaihto alkaa vetämään korvausilmaa vääristä paikoista, esimerkiksi rakenteiden tai viemäreiden läpi. Siitä seuraa tunkkaista ilmaa, hajuhaittoja ja kuvitelma sisäilmaongelmasta.
– Sisäilmaongelmasta saattaa kuitenkin tulla totta, mikäli ilmanvaihto ei ole kunnossa, sanoo Laitinen.
– Jos kosteus ei pääse haihtumaan rakennuksesta, se jää ensin pintoihin ja siirtyy ajan myötä rakenteisiin.

Jätteiden villilänsi — JiiTeen Kuukautinen

|
Monet yritykset ja kaupunkilaiset ihmettelevät mikkeliläistä elinkeinopolitiikkaa: kaupunki lapioi rahaa omille yhtiöilleen, jotta nämä voisivat kilpailla avoimen yrityssektorin kanssa. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä kaupungin junailemat ...
LähiTapiola Savo-Karjalan lahjoituksen luovutti toimitusjohtaja Asko Lammela. Lahjoitusta vastaanottamassa Xamkin hallituksen puheenjohtaja, kouluneuvos Jyrki Koivikko (keskellä) ja koulutusjohtaja Marja-Liisa Kakkonen. Kuva: Xamk

Koulutukseen rahaa elinkeinoelämältä

|
Lahjoituksella halutaan varmistaa koulutuksen ja osaamisen säilyminen Etelä-Savossa. Ammattikorkeakoulut kautta maan saivat vuonna 2017 luvan kerätä varoja rahankeräyksillä. Saatuja varoja voidaan käyttää ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen, ...
Raimo ja Päivi Heinäsen Kalaherkusta joulupöytään lähtee kalaa eri muodoissa.

Perinteet näkyvät joulupöydässä

|
Joulupöytään halutaan lähiruokaa. Lähiruoka on vakiinnuttanut asemansa, eikä vähiten joulupöydässä. Mikkelin Kauppahallissa valmistaudutaan jouluun. Heinäsen Kalaherkku tarjoilee joulupöytään vain parasta eli tuoretta lähikalaa. – ...
Mika Kuha tonttuilee jo kolmatta joulua vähävaraisten perheiden hyväksi.

Kuha on joulumieltä

|
Ystäväpiiri kokoaa vähävaraisille perheille joulun. Jouluavustuksia kerätään jo kovaa vauhtia monien eri yhteisöjen ja järjestöjen voimin. Ihan lähiympäristöstäkin voi löytyä vähävaraisia perheitä, jotka sinnittelevät ...