Väestönsuojien tarkastuksia ei oteta tosissaan

|

Jukka Puikkonen ihmettelee, miksi väestönsuojien lakisääteisiä tarkastuksia laiminlyödään.
Jukka Puikkonen ihmettelee, miksi väestönsuojien lakisääteisiä tarkastuksia laiminlyödään.

Viranomaisille tulee vastaan tapauksia, joissa lakisääteiset tarkastukset on jätetty tekemättä.

Laki määrää kiinteistöissä olevat sammutusvälineistöt ja väestönsuojat tarkastettavaksi määräajoin. Pelastuslain 76 pykälä sanoo, että väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että suoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnin kuluessa.
Rakennusvalvontaviranomainen tarkastaa uuden väestönsuojan rakennuksen vastaanottovaiheessa ja pelastusviranomainen palotarkastuksen yhteydessä. Tarkastuksen voi suorittaa myös erikseen valtuutettu henkilö tai yritys. Viranomaisen tehtävä on valvoa ja huoltoliikkeen tehtävä huoltaa ja hoitaa niin, että laitteet ja välineet ovat toimintakuntoisia.
– Ihmetyttää että asia, joka koskettaa meitä kaikkia, on monessa kohteessa rempallaan, sanoo yrittäjä Jukka Puikkonen Etelä-Savon Paloturva Oy:stä.
– Sitten kun jotain sattuu, etsitään syyllisiä, kun asiat eivät olleetkaan kunnossa ja osoitellaan sormella. Toivoisin, että yhteinen sävel löytyisi viranomaisten, kiinteistöistä vastaavien ja niitä huoltavien kesken. Kyse on kuitenkin normaalista kiinteistön ylläpidosta ja kaikkien turvallisuudesta.

Tarkastuksissa vastaan on tullut yllätyksiä, jotka voivat aiheuttaa ikävän tilanteen.
– Kaikissa rakennuksissa joissa on väestönsuojat, tulisi tehdä lakisääteiset määräaikaistarkastukset, mutta näin ei aina tapahdu, Puikkonen sanoo.
– Vastaan on tullut huolimattomasti tehtyjä korjauksia, asennuksia ja laitteistoja, joita ei ole tarkastettu säännöllisesti ja ne ovat osoittautuneet käyttökelvottomiksi.
Muutamassa kohteessa ylipaineventtiilin sisältä on jopa löytynyt oravan tai jonkin muun eläimen pesiä.
– Tunnollisesti tarkastukset teettävät lähinnä teolliset- tai muut suuremmat yritykset, sanoo Puikkonen.
Pelastussuunnitelman mukaan taloyhtiössä tulee olla määritelty turvallisuushenkilö ja myös väestönsuojan hoitaja, mutta Puikkosen mukaan sekään ei ole kaikkialla toteutunut.
– Minulle on jopa sanottu, että tarkastuksia ei tarvitse tehdä, kun niistä ei seuraa mitään sanktioita, Puikkonen kertoo.
– Se kieltämättä hämmästyttää, koska tarkastukset ovat lakisääteisiä.www_1 Ylipaineventtiili

Pelastusviranomainen tarkistaa väestönsuojan tarkastuspöytäkirjat palotarkastuksen yhteydessä.
– Jos asiat eivät ole kunnossa, seuraa sanktioita, sanoo pelastuspäällikkö Jyri Silmäri Etelä-Savon pelastuslaitokselta
– Tarvittaessa pelastusviranomainen määrää, mihin mennessä asiat täytyy saattaa kuntoon. Jos näin ei käy, seuraa uhkasakko. Valitettavasti vastaan on tullut tapauksia, joissa tarkastukset eivät ole ajan tasalla.

Esimerkiksi väestönsuojan paineistus- ja tiiveyskoe tulee tehdä kymmenen vuoden välein. Laitteiston, esimerkkinä ilmanvaihtokone, toimivuus sekä varusteiden kunto tulee puolestaan tarkastaa vuoden välein. Siihen riittää taloyhtiön toimesta tehty tarkastus.
– Vaikka laki määrää, että tiiveys- ja paineistuskokeet täytyy tehdä kymmenen vuoden välein, ne voi myös testata vuosittaisen tarkastuksen yhteydessä. Mitään haittaahan siitä ei ole, Silmäri toteaa.
Myös ilmanvaihtokonetta pitää käyttää ainakin kerran vuoteen tai mielellään vaikka useamminkin, ettei kone ruostu tai muuten jämähdä jumiin.
– Yksinkertaisesti summattuna kaikissa rakennuksissa, mihin väestönsuoja on rakennettu, ne täytyy myös pitää asianmukaisessa kunnossa, sanoo Silmäri.
– Mihinkään isi-ismiin ei turvallisuusasioissa pidä sortua. Eli ”pitäisi pitää kunnossa” on väärin. ”Täytyy pitää” on oikein.v

Ennen valkoista tiiliseinää koristaa nyt perheen lasten figuurit  harrastustensa parissa.

Sisustamisen ei tarvitse olla kallista

|
Elina sisustaa kierrättämällä, ylijäämämaaleilla ja tapetinpätkillä. Mikkeliläinen Elina Kotro sisustaa sitä mukaa, kun inspiraatio iskee. Ja se iskee melko usein. – Sisustusintoni juontaa juurensa ...
Annika Hytönen on Tilespointin Mikkelin kauppias toisessa polvessa.

Tilespoint luottaa omaan konseptiin

|
Erityisesti laatoistaan tunnettu perheyritys on toiminut Mikkelissä jo vuodesta 1991. Mikkelin Teollisuuskadulla sijaitseva Tilespoint on palvellut asiakkaita jo vuodesta 1991. Isä Kalevi Jukarainen perusti ...
Ihan joka mieheltä ei löydy takapihalta omaa lättähattua ja junaraiteita. Puutarha on tarkoitus entisöidä vanhojen suunnitelmien mukaan.

Asemapäällikkö vaalii perinteitä

|
Parikymmentä vuotta Helsingissä asunut Petri Pentikäinen muutti vakituisesti noin vuosi sitten Haukivuorelle Kalvitsan vanhalle juna-asemalle. Luvassa on myös Kalvitsaa käsittelevä kirja. Junat ja lähestulkoon ...
Kädentaidot ovat kulkeneet Minna Suihkosella suvussa. – Mummot ja äitini ovat opettaneet minua pienenä ja siitä harrastus on jäänyt näin aikuisiälle.

”Neuloosi on iskenyt”

|
Käsitöiden arvostus on noussut lähivuosina. Ristiinalainen Minna Suihkonen valmistaa omaksi, sukulaisten ja ystävien iloksi erilaisia käsitöitä. Tällä hetkellä mieleisimpiä töitä ovat kirjoneulesukat. Perinteisten mallien ...