Siirtymä päästönormista toiseen näkyy automerkkien mallitarjonnan muutoksissa ja hintalapuissa.
Uuden WLTP (Worldwide harmonized light vehicles test procedure) päästönormin kiirehtimistä edesauttoi muutaman vuoden takainen päästöskandaali. Uusien tyyppihyväksyttyjen autojen piti täyttää nämä ehdot jo viime syyskuusta. Ensi syyskuusta kaikkien ensirekisteröityjen autojen päästölukemat on ilmoitettava uuden normin mukaisesti. Lopullisesti siirtymäaika umpeutuu vuoteen 2021 mennessä, johon saakka päästöarvoiksi kelpaavat WLTP-arvoista simuloidut päästöarvot umpeutuvaan NEDC-mittaustapaan.
Kysymys on lyhyesti sanottuna siitä, että vanha systeemi ei kuvannut enää todellisia päästöarvoja. Uuden normin mittaustapa on realistisempi, eikä se pohjaudu laboratorio-olosuhteisiin. Vanhan normin mukaan dynamometrissä ennalta sovittu ajo-ohjelma auttoi insinöörejä suunnittelemaan todellisuutta parempia kulutuslukemia.
Varsinkin pienet turboahdetut moottorit, hybridit ja lataushybridit saatiin toimimaan optimaalisesti NEDC-mittaustavalla. Toisaalta autonvalmistajia on turha syyttää siitä, että lait ja asetukset eivät olleet ajan tasalla. Nyt ääni kuitenkin muuttuu kellossa.
WLTP ei ole mikään taikasana, mutta se laittaa auton tekemään töitä entistä realistisemmin. Mittaussykli on pidempi, se sisältää entistä enemmän kiihdytyksiä ja hidastuksia. Seisonta-ajat ovat lyhyempiä ja yksinkertaisesti ajotapa on rajumpi. Kaasua annetaan enemmän niin kiihdytyksissä kuin maantielläkin. Lisäksi mittaukset suoritetaan jatkossa sillä rengastuksella, jolla autoja oikeasti myydään. Matalan vierintävastuksen omaavilla ekorenkailla ei voida arvoja alentaa, jollei niitä ole valmis asentamaan tuotantolinjalla kaikkiin autoihin.
Laboratorio-olosuhteiden lisäksi mittaustapa täydentyi RDE eli Real Driving Emissions -mittauksella. Ideana on varmistaa typenoksidien pysyminen aisoissa. Myöhemmin mukaan tulee myös pienhiukkaspäästöjen syynääminen.
Uusi ajosykli jaotellaan kolmeen eri ajoluokkaan. Perusteena on teho-paino -suhde. Käytännössä kaikki henkilöautot kuuluvat kolmanteen eli vaativampaan luokkaan. Automallit testataan myös lisävarusteiden kera, joka tarkoittaa enemmän painoa ja polttoaineen kulutusta.
Kaikesta tästä seuraa se, että kulutus- ja päästölukemat nousevat normimuutoksen vuoksi viranomaisten papereissa noin 20–30 prosenttia. Syynä tähän on se, että autojen todelliset kulutuslukemat ovat erkaantuneet todellisuudesta selvästi viimeisen 10 vuoden aikana. Tämän taustalla on puolestaan jo edellä mainitut autonvalmistajien optimoimat voimanlähteet vanhaan päästönormiin.
Autoilijan kannalta on kuitenkin syytä tähdentää, että autot eivät kuluta normimuutoksen myötä yhtään enempää polttoainetta kuin tähänkään mennessä. Verottajan silmin asia on toinen, WLTP:n myötä autojen hinnat muuttuvat ja joitakin malleja jää pois epäedulliseksi muuttuvan verotuksen vuoksi. Mitään dramatiikkaa tästä muutoksesta ei kuitenkaan saa revittyä.
