Asemapäällikkö vaalii perinteitä

|

Ihan joka mieheltä ei löydy takapihalta omaa lättähattua ja junaraiteita. Puutarha on tarkoitus entisöidä vanhojen suunnitelmien mukaan.
Ihan joka mieheltä ei löydy takapihalta omaa lättähattua ja junaraiteita. Puutarha on tarkoitus entisöidä vanhojen suunnitelmien mukaan.

Parikymmentä vuotta Helsingissä asunut Petri Pentikäinen muutti vakituisesti noin vuosi sitten Haukivuorelle Kalvitsan vanhalle juna-asemalle. Luvassa on myös Kalvitsaa käsittelevä kirja.

Junat ja lähestulkoon kaikki niihin liittyvät asiat ovat kiinnostaneet Pentikäistä pienestä pojasta lähtien. Muiden innostuessa mopoista ja autoista, Pentikäinen lähti isoisänsä kanssa rautatieasemalle katsomaan junia.
– Siihen aikaan junilla liikkuminen ei ollut niin jokapäiväistä kuin nyt. Etsin asemaa ensin kesäpaikaksi, mutta en ajatellut muuttavani tänne, vuoden verran vakituisesti ja vuodesta 2009 vapaa-ajanasukkaana Kalvitsassa vaikuttanut mies kertoo.

Kalvitsan aseman vanha puoli on rakennettu 1889. Laajennus osa on vuodelta 1910.
– Laajennuksen myötä tästä paikasta tuli siihen aikaan suorastaan kartano. Seinästä voi selkeästi nähdä mistä laajennus on tehty, Pentikäinen kertoo osoittaessaan saumaa hirsien välissä keskellä seinää.
Asemapäälliköt olivat rautateiden kiertolaisia. Yleensä pesti yhdessä paikassa kesti muutaman vuoden. Poikkeuksiakin on, Kalvitsassa on pisimpään ollut sama asemapäällikkö noin 10 vuotta.
– Pienillä asemilla virka oli pieni, koska palkkaan vaikutti aseman tapahtumat. Sen takia pestit pienillä asemillä eivät olleet pitkiä, Pentikäinen selventää.

Relehuone on entisöity niin hyvin, että sen voisi liittää rataverkkoon ja se olisi täysin käyttökelpoinen.
Relehuone on entisöity niin hyvin, että sen voisi liittää rataverkkoon ja se olisi täysin käyttökelpoinen.

Astuttaessa sisään vanhalle asemalle tuntuu, kuin joku olisi kääntänyt kelloa taaksepäin. Odotusaulan puiset suuret penkit ovat valmiina vastaanottamaan junien odottajia. Oikealla puolella on junanlähettäjän huone.
– Rakennuksesta on neljä huonetta niin sanotusti museokäytössä. Takaa löytyy relehuone, joka on koottu niin, että sillä voisi ohjata ratapihan liikennettä, Pentikäinen kertoo.
Relehuoneen laitteisto on peräisin Lamminmäen asemalta, jonka asetinlaite oli lähestulkoon identtinen Kalvitsan aseman alkuperäisen kaluston kanssa. Relehuoneen kasaamiseen on kulunut vuosien työ ja ammattilaiset ovat juottaneet sähköliitoksia vastaamaan alkuperäisiä.
– Asemilla on paljon arvostusta nykypäivänä. Monet haluavat asua niissä ja kunnostaa paikkoja. 80-luvulla asemia saatettiin vuokrata ja niissä ei välttämättä asuttu kovinkaan siivosti, Pentikäinen kertoo.

Pentikäinen on tutustunut Kalvitsan aseman ohella paikkakunnan historiaan ja aikoo julkaista aiheesta kirjan tämän vuoden puolella.
Tiedon keruun ohella Pentikäiselle on selvinnyt monia mielenkiintoisia seikkoja nykyisestä asuinpaikastaan. Yksi asemapäälliköistä on harrastanut häkkilintujen kasvatusta ja myyntiä.
– Melko eksoottinen ajatus, että seisomme keskellä huonetta jossa on aikoinaan ollut lintuja kaikissa sateenkaaren väreissä. Siihen aikaan häkkilintujen pitäminen oli ylimystön harrastus.
Pentikäinen vinkkaa kaipaavansa julkaisemattomia kuvia, tarkkoja vuosilukuja ja tietoja henkilöistä sekä tapahtumista kirjaansa varten.
– Tietoa on paljon, mutta ei ikinä liikaa. Minua kiinnostaisi erityisesti vuoden 1918 tapahtumat Kalvitsan näkökulmasta, talvi- ja jatkosodan aika sekä Kalvitsan koulun vaiheet 1900-luvulla, mies summaa.

 

Kahvila aukeaa vuosikymmenten jälkeen

Petri Pentikäinen aikoo avata kesävieraille, ohikulkijoille ja paikallisille kesäkahvilan vanhan Kalvitsan aseman tiloihin. Kahvila on kalustettu vanhalla kassapöydällä sekä vanhoilla junan penkeillä. Kahvila aukeaa heinäkuun ensimmäisenä tiistaina ja on avoinna kuun loppuun. Jos kävijöitä riittää, kahvilan aukioloa jatketaan parilla viikolla elokuun puolelle.
– Lisäksi ajatuksena on, että tiistai-iltoina lämpiäisi naapurissa oleva rautatieläissauna ja tarjolla olisi juvalaista Nuutilan grillimakkaraa, Pentikäinen kertoo.
Mies on myös testannut mahdollisesti myyntiin tulevia itse tehtyjä jäätelömakuja. Kahvilan ohella myynnissä tulee olemaan rompetta, koruja sekä sisustus- ja lahjatavaraa.
– Tavarat ovat kyllä laadukkaita, mutta ehkä rompe sana houkuttelee miehiä ja kahvilapuoli sitten naisia, Pentikäinen naurahtaa.

Ennen valkoista tiiliseinää koristaa nyt perheen lasten figuurit  harrastustensa parissa.

Sisustamisen ei tarvitse olla kallista

|
Elina sisustaa kierrättämällä, ylijäämämaaleilla ja tapetinpätkillä. Mikkeliläinen Elina Kotro sisustaa sitä mukaa, kun inspiraatio iskee. Ja se iskee melko usein. – Sisustusintoni juontaa juurensa ...
Annika Hytönen on Tilespointin Mikkelin kauppias toisessa polvessa.

Tilespoint luottaa omaan konseptiin

|
Erityisesti laatoistaan tunnettu perheyritys on toiminut Mikkelissä jo vuodesta 1991. Mikkelin Teollisuuskadulla sijaitseva Tilespoint on palvellut asiakkaita jo vuodesta 1991. Isä Kalevi Jukarainen perusti ...
Jukka Puikkonen ihmettelee, miksi väestönsuojien lakisääteisiä tarkastuksia laiminlyödään.

Väestönsuojien tarkastuksia ei oteta tosissaan

|
Viranomaisille tulee vastaan tapauksia, joissa lakisääteiset tarkastukset on jätetty tekemättä. Laki määrää kiinteistöissä olevat sammutusvälineistöt ja väestönsuojat tarkastettavaksi määräajoin. Pelastuslain 76 pykälä sanoo, että ...
Kädentaidot ovat kulkeneet Minna Suihkosella suvussa. – Mummot ja äitini ovat opettaneet minua pienenä ja siitä harrastus on jäänyt näin aikuisiälle.

”Neuloosi on iskenyt”

|
Käsitöiden arvostus on noussut lähivuosina. Ristiinalainen Minna Suihkonen valmistaa omaksi, sukulaisten ja ystävien iloksi erilaisia käsitöitä. Tällä hetkellä mieleisimpiä töitä ovat kirjoneulesukat. Perinteisten mallien ...