Uutinen dieselmoottorin kuolemasta on ennenaikainen ja liioiteltu

|

Enemmän voimaa. Dieselmoottoreiden kelpoa hyötysuhdetta tarvitaan vielä päästötalkoissa, kirjoittaja ennustaa.
Enemmän voimaa. Dieselmoottoreiden kelpoa hyötysuhdetta tarvitaan vielä päästötalkoissa, kirjoittaja ennustaa.

Keskustelu eurooppalaisten suurkaupunkien ilmanlaadun ongelmista on viimeiset vuodet koventunut siitä huolimatta, että ilmanlaatu on samaan aikaan parantunut.
Tämä johtuu siitä, että ilmanlaadun kriteereitä on kiristetty nopeassa tahdissa. Syntipukiksi on leimattu ennen kaikkea liikenteen aiheuttamat päästöt.
Ongelmallisimpia liikenteen päästöjä ovat hiilivedyt, eli kansan kielellä häkä (CO²), sekä typen oksidit (NOx). Vähäisemmälle huomiolle on jäänyt renkaiden ja tien pinnan kulumisesta aiheutuva pöly, joka etenkin Pohjoismaissa käytössä olevat nastarenkaat aiheuttavat haittoja muita maita enemmän – ajoittain ja paikallisesti jopa tuntuvasti enemmän kuin pakokaasupäästöt.
Autoteollisuus on vastannut haasteisiin kehittämällä autoista entistä saasteettomampia. Parissa vuosikymmenessä autojen pakokaasujen ympäristöhaitat onkin saatu laskemaan. Polttoaineiden laadun parantuminen, pakokaasujen kierrätys ja jälkikäsittely sekä bensiini- että dieselmoottoreissa on mahdollistanut autoilun ympäristöhaittojen supistumiseen vain murto-osaan parin vuosikymmenen takaisesta tasosta.
Tämä ei kuitenkaan riitä, vaikka uudet, viimeisintä tekniikkaa edustavat moottorit saastuttavat ympäristöä äärimmäisen vähän. Kohta ilmeisesti lähestytään tasoa, jossa rasian savukkeita päivässä polttava henkilö saastuttaa ilmeisesti kohta ympäristöä laskennallisesti enemmän, kuin hänen autonsa päivittäinen käyttö.

Kysymys onkin siitä, että ongelmana on teknisesti vanhentunut autokanta. Tässä suurin huomio on viimeaikaisessa keskustelussa kohdistunut ennen syyskuussa 2014 voimaan astunutta Euro 6-normia valmistettuihin dieselmoottoreihin. Ongelma ovat siis ennen vuotta 2015 valmistuneet dieselautot ja ennen kaikkea vielä vuosia näitä vanhemmat autot. Mikäli kaikki Euroopan autot voitaisiin vaihtaa kerralla alle neljän vuoden ikäisiin autoihin, ei Euroopassa olisikaan henkilöautojen aiheuttamaa ympäristöongelmaa lainkaan – ilman em. katupölyongelmaa. Tämä on hieman yksinkertaistettu tilannekuva, sillä raskaampi kuljetuskalusto; jakeluautot, kuorma-autot, bussit ja kaukoliikenteen rekat muodostavat edelleen suuren ympäristökuormituksen, vaikka myös niiden päästöt ovat laskeneet lähes samassa suhteessa henkilöautojen kanssa.
Edellä mainittu renkaiden ja tien päällysmateriaalin kulumisesta aiheutuva ympäristön kuormitus koskee edelleen kaikkia maantieliikenteen muotoja – myös paikallisesti muuten lähes saasteettomia sähköautoja.

Dieselmoottoreissa polttoaine palaa luonnostaan tehokkaammin ja ympäristöä vähemmin kuormittaen kuin bensiinikäyttöisissä moottoreissa. Sen lisäksi fossiilisesta öljystä valmistettava polttoaine on dieselmoottoreissa korvattavissa biologisiin raaka-aineisiin perustuvilla polttoaineilla paljon yksinkertaisemmin kuin bensiinimoottoreissa. Kun dieselmoottorin pakokaasujen häkäpitoisuus on lisäksi luonnollisesti paljon bensiinimoottoreita alhaisempi, on dieselmoottori parhaimmillaan tuntuvasti niitä ympäristöystävällisempi ja taloudellisempi.
Euroopassa on polttoaineiden hintataso verotuksellisista syistä vuosikymmenien ajan ollut merkittävästi korkeampi kuin muissa autoistuneissa maanosissa, kuten Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Siksi dieselautot ovat henkilöliikenteessä olleet Euroopassa hyvin suosittuja kaikissa niissä maissa, joissa dieselautojen käyttöä ei ole erinäisistä syistä verotettu bensiiniautoja raskaammin.

Suuret dieselmoottoreiden eurooppalaiset valmistajat, kuten Mercedes Benz, PSA,, Renault, VW ja Ford ovatkin kaikki ilmaisseet uskonsa dieselmoottoreiden uuteen tulemiseen maanosan suosituimmiksi voimanlähteiksi etenkin keskikokoisissa ja niitä suuremmissa henkilöautoissa.
Jo vuonna 2021 voimaan tulevan Euro 7-normin CO²-tavoitteen 95 g/km on moottorivalmistajien mukaan saavutettavissa helpommin vähemmän kuluttavilla dieselmoottoreilla. Pienemmissä, enemmän paikallisesti käytettävissä, autoissa sen sijaan sähkömoottorit sekä sähköavusteiset polttomoottorit valtaavat alaa, kunnes vedyllä toimivat polttokennosähköautot tulevat aikanaan markkinoille ja muuttavat tilanteen täysin. Nykyisin mopoautoissa voimanlähteenä toimivien kaltaiset kääpiökokoiset dieselmoottorit voivat myös mahdollisesti toimia tulevaisuudessa sähköautojen ”varamoottoreina”.

Dieselit edelleen
eurooppalaisten suosiossa

Vielä vuonna 2016 dieselautojen markkinaosuus koko Länsi-Euroopassa oli karkeasti ottaen 50 prosenttia. Vuonna 2017 niiden osuus laski muutamia prosentteja. Kuitenkin esimerkiksi Mercedes Benzillä dieselien osuus oli edelleen 67 %, Volvon 78 %, BMW:n 67 %, Audin 59 %, Peugeotin ja Renaultin 49 %, Nissanin 47 % ja VW:n 46 %. Italiassa dieselautojen osuus jopa nousi vuonna 2017.
Suurista autovalmistajista Toyota ilmoitti äskettäin luopuvansa kokonaan dieselkäyttöisten henkilöautojen markkinoinnista Euroopassa. Toyotan päämarkkinoilla; kotimaassaan Japanissa, sekä suurimmassa vientimaassa USA:ssa dieselautojen osuus automyynnistä on kautta aikain ollut marginaalinen. Euroopassakin Toyotan henkilöautomyynnistä dieselkäyttöisten autojen osuus vuonna oli 2017 vain 7 %.
Kuitenkin Toyotankin maasturit ja pakettiautot tulevat edelleen olemaan valtaosiltaan dieselmoottoreilla varustettuja muiden autovalmistajien tapaan. Kehittyvä tekniikka toki laskee myös jakeluautojen päästöjä, mutta niiden osuus kokonaispäästöistä kaupungeista tulee vääjäämättä kasvamaan.

Mikkeliläinen Leena Maaranen teki jo toisen runokirjan.
– Materiaalia syntyy kaiken aikaa, mutta en ainakaan tällä hetkellä ole suunnittelemassa uutta kirjaa.

Kolme vuodenaikaa

|
Runot kumpusivat surutyöstä. Mikkeliläisen Leena Maarasen toinen runokirja Kolme vuodenaikaa ilmestyi huhtikuun lopulla omakustanteena. Maaranen on harrastanut lausuntaa aivan nuoresta tytöstä lähtien, mistä myös ...
Olavi Räsänen konsernissa työskentelee vakituisesti viisi Räsästä. Atte Räsänen toimii Parla Floorin vientipäällikkönä ja tehtaanmyymälän osastopäällikkönä. Hänen veljensä Akseli Räsänen on myymälässä kesätöissä.

Kaikki alkoi suksista

|
OR Groupissa työskentelee Räsäsiä jo kolmannessa polvessa. Olavi Räsänen Oy:llä on pitkät perinteet. Teollisuusneuvos Olavi Räsänen valmisti ensimmäisenä suksia vuonna 1946 perustamassaan pienessä puusepänliikkeessä. ...
Testiajoja tehdään nyt urakalla. Atso Jauhiainen (12 v.) Laukaasta on toiminut junioriautojen testaajana.

Haukarting avaa pian ovensa suurelle yleisölle

|
Testiajot menossa, heinäkuussa avataan. – Heinäkuun alussa avataan. Vielä odottelemme akkuja loppuihin autoihin, mutta juhannuksen jälkeen niidenkin pitäisi olla täällä, kertoo Marko Salmikunnas Hirvensalmen ...
Marko Nurmi (vas.) ja Aarni Kivinen näyttelevät veljeksiä Tarmoa ja Anselmia tänä kesänä Naisvuorella Heikki Salon näytelmässä 506 ikkunaa. Mukana myös Risto Kopperi, Riittä Havukainen, Tuuli Anikari, Vintte Viitanen ja Katriina Honkanen. Kuva: Mikkelin Teatteri

Naisvuorelle tulee 506 ikkunaa

|
Perinteistä peräkkäin juoksentelua sarkahousuissa ei tänä kesänä Naisvuorella nähdä. Tänä kesänä Mikkelin yllä raikaa Miljoonasateen musiikki. – Naisvuorella nähdään tänä kesänä Heikki Salon kirjoittama ...
– Yksi Mikkelin parhaita puolia on se, että vaikka minulla on julkinen rooli, mikkeliläinen tulee juttusille. Se on aika miellyttävä tapa olla osa yhteisöä, sanoo kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Halonen viihtyy Mikkelissä

|
Kuuden saunan mies uskoo omatoimisuuteen ja yhteistyökykyyn. Timo Haloselle tulee syksyllä täyteen kolme vuotta hyvinkin työntäyteistä aikaa kaupunginjohtajana. – Koen että Mikkelin asiat alkavat ...