Mökki on osa suomalaisuutta

|

Moni haluaa mökin ehdottomasti veden ääreltä.
Moni haluaa mökin ehdottomasti veden ääreltä.

Hengittävä rakenne ja luontokokemus tärkeimpiä kriteerejä.

Mökki on suomalaiselle yksi tärkeimpiä paikkoja. Vielä 70- ja 80-luvulla se usein rakennettiin itse. Varustelutasoltaan mökit olivat tuolloin vaatimattomia. Harvempi oli talviasuttava saati, että mökkiin olisi tullut juokseva vesi. Nykyisin mökki halutaan pääsääntöisesti kaikilla mukavuuksilla.
– Paljon on muuttunut sen 30 vuoden aikana, minkä olen ollut Hongalla töissä, kertoo hirsitalomyyjä Eero Tikanoja Hongalta.
– 20 vuotta sitten ihmiset ostivat pelkän paketin ja pykäsivät mökin itse pystyyn. Nyt 60–70 prosenttia ostaa mökin joko avaimet käteen urakkana tai vähintään vesikatto urakoituna. Itserakentaminen on jäänyt hirveän paljon vähemmälle.
Tikanojan mukaan rantasaunoja rakennetaan vielä jonkin verran itse, mutta mitä isompia rakennuksia halutaan, sitä enemmän halutaan myös valmiita ratkaisuja.
– Ehkä hektinen elämänmeno jonkin verran vaikuttaa siihen, mutta suutarit pysykööt lestissään, eli jos hankkii työllään ammattikirvesmiehen palkan, niin silloin kannattaa teettää työ ammattilaisella, toteaa Tikanoja.
– Iso osa, yli 50 prosenttia vapaa-ajan asukkaista tulee tälle alueelle ruuhka-Suomesta, Kehä III sisäpuolelta, joten heille on aika hankalaakin lähteä toteuttamaan itse mökin rakentamista tänne.

Vielä on niitä, joille riittää kiva mökki luonnossa, jossa on vaatimaton taso, mutta heitä on vähemmän.
– Jos puhutaan yli 60 neliöisestä rakennuksesta, kyllä kaikki mukavuudet ovat toivottuja lähes poikkeuksetta. Mökeissä pidetään peruslämmöt talvisin päällä, sanoo Tikanoja.
Vapaa-ajan rakennusten rakentamismäärä on vuosi vuodelta tippunut. Asuinrakennukset ovat sitä vastoin lisääntyneet.
– Tänä päivänä avaimet käteen urakointi on yleistä. Asiakas tietää, mitä leikki maksaa ja pystyy budjetoimaan oikein. Työlle annetaan kahden vuoden ja rakenteille kymmenen vuoden takuu. Se on paljon helpompaa, kuin aloittaa itse alusta puiden kaatamisesta lähtien.
Avainsanoja ovat terveellisyys ja hengittävyys.
– Kun koko ajan puretaan päiväkoteja ja kouluja, on alettu rakentaa enemmän ja enemmän hirrestä, sanoo Tikanoja.

Etelä-Savon alueella mökkejä myydään tasaiseen tahtiin. Kiinteistövälittäjä Jari Palhomaa Aitoasunnoilta seuraa kaupankäyntiä aitiopaikalta.
– Oikeastaan on hyväkin, että mökkejä menee tasaiseen tahtiin eikä markkinoissa ole mitään erityisiä vaihteluita. Se kuvastaa, sitä, että mökki on turvallinen sijoitus. Kysyntä alkoi jo tammi-, helmikuussa ja ensimmäiset kaupatkin tehtiin silloin. Kun kevät etenee, kysyntä lisääntyy selkeästi, kertoo Palhomaa.
Tyypillinen ostaja on 40–60 vuotias.
– Ennen sitä on esimerkiksi asunnon hankintaa ja muita menoja, eikä välttämättä ole aikaakaan mökkeilylle. Mökin hankinta tulee ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun muu elämä on reilassa, tuossa 40 ikävuoden jälkeen.
Tarjonta on värikästä nimenomaan mökeissä.
– Esimerkiksi tänä vuonna halvin mökki maksoi 80 000 ja kallein 1,3 miljoonaa euroa. Välille mahtuu vaikka mitä. Hintaluokka ohjaa ihmisen ostokäyttäytymistä, Palhomaa sanoo.
– Kauppa käy hyvin järvenrantamökkien osalta, mitkä hintaluokaltaan ovat siinä 100 000 euron molemmin puolin. Sitten kun hinta nousee 200 000–300 000 euron paikkeille, tulee monesti raja vastaan.

Palhomaa on myynyt mökkejä jo kahdeksan vuoden ajan. Varustelutason vaatimuksissa on jonkin verran tapahtunut muutosta.
– Kaupungeissa kun asutaan, on puhdas luonto ja rauhallinen ympäristö nostanut tärkeyttään.
– Vähiten tingitään sähköistä. Ihmisillä on tänä päivänä monenlaisia ladattavia sähköisiä laitteita käytössään. Mökin toivotaan usein olevan myös talviasuttava, eli siellä pidetään peruslämpöä päällä. Myös yleistyneet turvakamerat toimivat sähköllä.
Kuitenkin edelleen kysytään myös sähkötöntä perusmökkiä ilman juoksevaa vettä.
– Voi olla, että ihmiset haluavat jossain määrin kokeilla myös omia rajojaan. Pärjätäänkö ilman kaikkia mukavuuksia, osataanko olla. Mökillä pääsee täysin erilaiseen ympäristöön ja olosuhteisiin, kuin kaupungissa.

Palhomaa näkee hyvänä asiana sen, että 70- ja 80-luvulla rakennettujen mökkien omistuksessa tapahtuu vaihtuvuutta.
– Mökit ovat äärimmäisen tärkeitä ja rakkaita paikkoja omistajilleen, eli se on yleensä se vihoviimeinen, mitä lähdetään myymään. Hyvin tyypillisesti mökki on itse rakennettu 70- tai 80-luvulla, ja oikeastaan vasta ihan pakon edessä mökistä luopumista edes harkitaan. Kun mökkejä alkaa nyt vapautumaan, saadaan uusia mökkiläisiä ja tapahtuu kiertokulkua.
Mökissä voi jo olla jonkin verran korjausvelkaa, ja kun uusi omistaja alkaa toteuttaa remontteja, se lisää töitä alueella ja raha liikkuu.

Mökeissä on moninaisia ominaisuuksia ja niitä on erilaisissa, jopa eriskummallisissa paikoissa; järven rannalla, maalla, kallion päällä, ja jopa siirrettäviä mökkejä. On ostajasta kiinni, mitä hän haluaa.
– Jollekin riittää se kuivan maan mökki ilman mukavuuksia, toiselle järvi on ehdoton, sanoo Palhomaa.
– Kuitenkaan kukaan ei ole valmis tinkimään puhtaasta luonnosta ja puhtaasta ilmasta. Ja sitä meillä täällä onneksi vielä riittää.

Kuminasta tarkoittaa käytännössä renkaaseen integroitua, tien muotoon mukautuvaa nastatekniikkaa.

Kuminastasta seuraava hitti?

|
Fiksu oivallus parantaa renkaan pito-ominaisuuksia ja alentaa melutasoa. Kuminasta tarkoittaa nastan ympärillä perinteisesti olevan alumiinirungon korvaamista renkaan kumilla. Keksinnön avulla vältetään nastarungon iskeytyminen tiehen ...
AsPoLan yrittäjä Vuokko Korhonen jää eläkkeelle ja Taina Hihnala astuu puikkoihin. – Pari matkaa on jo varattu varmuuden vuoksi, ettei mieli enää muutu, nauraa Korhonen.

AsPoLasta tulee Iloinen lanka

|
Yrittäjä vaihtuu mutta palvelu ja tuotteet pysyvät priimana. Seitsemän vuotta AsPoLaa pyörittänyt Vuokko Korhonen sanoo väistyvänsä työelämästä erittäin hyvillä mielin, sillä hän sai enemmän ...
– Kevät ja kesä näyttivät potentiaalinsa. Nyt odotetaan, mitä syksy tuo tullessaan. Positiivisella mielin kuitenkin ollaan, sanoo Saimaa Stadiumin toimitusjohtaja Timo Welsby.

Saimaa Stadiumi haluaa vastata kysyntään

|
Mikkelissä on tarve sisäliikuntatiloille, mutta niistä ei haluttaisi maksaa. Syksyn tullen aletaan pikkuhiljaa siirtyä ulkoliikunnasta sisäliikuntaan. Mikkelissä on jo kauan taisteltu enemmän ja vähemmän ...
Vuosi sitten Otteella laajennettiin kuntosalia.
– Jatkuva kehittyminen niin työnantajana kuin asiakaspalvelijana on kaiken a ja o, sanoo Kuntokeskus Otteen toimitusjohtaja Petra Lampinen.

Varmalla otteella hyvinvoinnin puolesta

|
Tärkeintä on asiakkaan hyvinvointi. Kuntokeskus OTE täyttää pian neljä vuotta. – Hyvin on mennyt. Siitä mistä lähdettiin, on pystytty kasvamaan koko ajan, kertoo toimitusjohtaja ...
Kulttuurin monitoiminainen, näyttelijä Pauliina Hukkanen ryhtyy ravintoloitsijaksi. Yhteistyökumppaneina toimivat muiden muassa Eepin Grillin Esa-Matti ”Eeppi” Pietilä ja Asemaravintola Vaihan yrittäjä Teemu Kaijanen.

Mikkeli saa oman teatteriravintolan

|
Ravintola- ja teatteritarjonta rikastuu. Pauliina Hukkanen avaa lokakuussa Teatteriravintola ILOn entisen Pannukakkutalon tiloihin kauppakeskus Akseliin. Ravintola tulee toimimaan show & dinner -periaatteella. – Lokakuusta ...