Miksi minulla on kylmä?

|

Joku tarvitsee hyvään uneen pyjaman, villasukat ja paksun kerroksen peitteitä. Vuoraus auttaa ainakin nukahtamisessa, mutta yöllä voi herätys tapahtua tukalassa kuumeuudessa.
Joku tarvitsee hyvään uneen pyjaman, villasukat ja paksun kerroksen peitteitä. Vuoraus auttaa ainakin nukahtamisessa, mutta yöllä voi herätys tapahtua tukalassa kuumeuudessa.

Ilmat ovat viilenneet ja talvea kohti mennään vihnaa vauhtia. Villapaidat ja -sukat on etsitty vaatekaapin perukoilta jälleen käyttöön, mutta miksi siitä huolimatta koko ajan paleltaa?

Lääkärikeskus Ikioman lääketieteen tohtori ja fysiatrian erikoislääkäri Timo Aalto kertoo, että ihmisen kylmänsieto on yksilöllistä. Osa ihmisistä on ”vilukissoja”, joiden on pukeuduttava aina lämpimästi. Vähäinen liikunta ja nestehukka sekä väsymys voivat aiheuttaa palelua.

Aallon mukaan naiset palelevat yleensä miehiä herkemmin. Naisilla erityisiä syitä voivat olla myös kuukautiskierron loppuvaihe, alkuraskaus sekä menopaussi. Tupakointi supistaa ihon verisuonia ja aiheuttaa ääreisosien, siis varpaiden ja sormien kylmenemistä.  Myös useat sairaudet voivat aiheuttaa palelun tunnetta. Harvoin sen vuoksi kuitenkaan tarvitaan lääkäriä.

– Tavallisin viluntunnetta aiheuttava sairaus lienee kilpirauhasen vajaatoiminta ja ikääntyvässä väestössä eri syistä johtuva ääreisverenkierron heikkeneminen, hän toteaa.

Sanonta kertoo, että ”jos olet liian laiha, niin silloin paleltaa aina.” Aallon mukaan asiassa on perää, sillä vähäisempi lihasmassa ja hoikkuus altistavat herkemmin vilun tuntemuksille.

 

Jos on tottunut asumaan +25 asteen lämpötilassa ja muuttaa viisi astetta viileämpään huoneistoon, niin kehon sopeutuminen vie aikaa noin kuukauden. Jos senkin jälkeenkin tuntuu kylmältä, niin voi tarvita ainakin paksummat villasukat. Tosin energian kulutuksen kannalta on hyvä miettiä, että mitkä huoneet voivat olla viileämpiä viihtyvyyden siitä liikaa kärsimättä.

Vaikka huoneiston lämpötila on sama koko päivän, niin iltaisin asunto voi tuntua viileämmältä. Aallon mukaan syy voi johtua kehon lämpötilan vuorokausivaihtelusta. Normaali kehon lämpötila on keskimäärin 37 astetta, mutta se voi vaihdella 35.8-37.8 asteen välillä.

-Lämpötila on korkeimmillaan kello 16-18 välillä. Näin huoneen lämpötila on viileämpi suhteessa kehon lämpötilaan aamuun verrattuna, jolloin kehon lämpötila on matalin, Aalto selventää.

Joskus kädet ja jalat ovat kylmät, vaikka olotila on muuten mukavan lämmin. Tämä johtuu siitä, että osa ihmisistä on kylmänarka raajoistaan. Esimerkiksi matala verenpaine ja hemoglobiinitaso voivat altistaa raajojen kylmyydelle. Ääreisverenkierto voi heikentyä myös eri sairauksissa ja lääkkeiden sivuvaikutuksena.

 

Unenpuute hidastaa aineenvaihduntaa, joka voi heikentää lämmön tuotantoa. Joku tarvitsee hyvään uneen pyjaman lisäksi villasukat, kun toinen nukkuu mukavasti kevyen peiton alla vaikka alasti.

– Nukkuminen on tärkeä asia elämässä, joten valitse juuri sinulle sopiva vaihtoehto tuntemustesi mukaan, Aalto kehottaa.

Myös ruokavaliolla on merkitystä viluntunteeseen. Niukkaenerginen dieetti voi aiheuttaa palelua, samoin liian vähäinen nesteen nauttiminen päivän mittaan. Vaikka yömyssy lämmittää hetken, niin alkoholi laajentaa verisuonia ja lisää lämmönhukkaa.

– Liiku riittävästi ja pukeudu mukavasti sekä lämpimästi sään mukaan. Kylmässä ulkoilu parantaa elimistön kylmänsietoa. Suomalaiset osaavat varautua kylmään keskimäärin hyvin, fysiatrian erikoislääkäri toteaa lopuksi.

Ihan joka mieheltä ei löydy takapihalta omaa lättähattua ja junaraiteita. Puutarha on tarkoitus entisöidä vanhojen suunnitelmien mukaan.

Asemapäällikkö vaalii perinteitä

|
Parikymmentä vuotta Helsingissä asunut Petri Pentikäinen muutti vakituisesti noin vuosi sitten Haukivuorelle Kalvitsan vanhalle juna-asemalle. Luvassa on myös Kalvitsaa käsittelevä kirja. Junat ja lähestulkoon ...
Kädentaidot ovat kulkeneet Minna Suihkosella suvussa. – Mummot ja äitini ovat opettaneet minua pienenä ja siitä harrastus on jäänyt näin aikuisiälle.

”Neuloosi on iskenyt”

|
Käsitöiden arvostus on noussut lähivuosina. Ristiinalainen Minna Suihkonen valmistaa omaksi, sukulaisten ja ystävien iloksi erilaisia käsitöitä. Tällä hetkellä mieleisimpiä töitä ovat kirjoneulesukat. Perinteisten mallien ...
Maria Kuismin käyttää omaa autoaan päivittäin kulkiessaan työpaikalleen. Vuoden vaihteessa Mikkelissä työnteon aloittaneella naisella on tunne, että omalla alalla riittää töitä.

Rehellisyyttä työnhakuun

|
Suonenjokelainen Maria Kuismin on muuttanut vuoden vaihteessa Mikkeliin uuden työpaikan perässä. Kuismin opiskeli Mikkelin ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiksi. Valmistuttuaan muutama vuosi sitten hän sai oman alan ...
Käy kuin sukkasillaan. Vuoden 1937 Ford Tudor ja sen 12-sylinterinen moottori kiinnostivat vuonna 1967 opinahjonsa aloittaneita autoteknikoita.

Tulevaisuus kiinnosti autoalan senioreja

|
Autokannan muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Vuonna 1967 opintonsa silloisessa Mikkelin teknillisessä oppilaitoksessa aloittaneet nuorukaiset ovat yhä vetreitä ainakin mieleltään. Tämän pystyi havaitsemaan helposti, ...
Suur-Saimaan ympäriajoon lähteneet arvon leidit, Tiina Kettunen ja Sari Lepo, osallistuivat myös asu-ajoneuvo-kilpailuun.

Autoharrastajat viettivät kesän kohokohtaa

|
Harrasteajoneuvotapahtumat saivat liikkeelle lähes 1000 harrasteautokuntaa. Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna riitti ihasteltavaa. Mikkelistä käynnistyi Suur-Saimaan ympäriajo ja matkaan lähdettiin noin 250 ajoneuvon voimin. Pieksämäkeläiset Sari ...