Näyttelyyn valmistautuminen vie monta tuntia

|

Anne-Mari Koljander-Siira on aina ollut eläinrakas. Hänen haaveensa toteutui jo lapsena, kun perheeseen otettiin berhandinpaimenkoira. Nyt elämää ilostuttavat villakoirat Retu ja Ami.
Anne-Mari Koljander-Siira on aina ollut eläinrakas. Hänen haaveensa toteutui jo lapsena, kun perheeseen otettiin berhandinpaimenkoira. Nyt elämää ilostuttavat villakoirat Retu ja Ami.

Keskikokoinen villakoira Chanzonet Laurence Harvey eli Retu on ehtinyt nähdä maailmaa enemmän kuin moni ihminen.

Vajaa viisivuotias koira on kiertänyt näyttelyitä muun muassa Baltian maissa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä emäntänsä Anne-Mari Koljander-Siiran kanssa. Villakoirauros on näyttelymenestyksen myötä kansainvälinen, Suomen, Eestin, Latvian, Ruotsin, Liettuan, Venäjän ja baltianmaiden muotovalio. Kaiken tämän lisäksi Retu on ollut vuosina 2015–2016 kolmanneksi menestynein villakoira Suomessa.
– Halusin aina näyttelykoiran, mutta eihän se ole koskaan taattua. Toinen harrastuksemme on toko eli tottelevaisuukoulutus. Tärkeintä on kuitenkin, että koira saa olla koira, Kolajder-Siira kertoo.
Retu tuli perheeseen ollessaan puolivuotias, koska edelliset omistajat eivät voineetkaan pitää sitä. Nyt jo rauhallisen oloinen koira oli kuulemma villeimmässä iässään saapuessaan uuteen kotiinsa.
– Kyllä meillä oli hulinaa. Alun perin halusin villakoiran, koska ne ovat oppivaisia ja viisaita. Eikä niistä lähde karvaa.

Yksi haastavimmista villakoiran ominaisuuksista on sen turkki. Hyvin hoidettuna se on yksi tärkeimmistä tunnusmerkeistä. Elokuvien hienostokoirat ovat yleensä pöyhkeässä turkissa esiintyviä villakoiria, mutta Retulla saattaa löytyä mökillä olon jälkeen sammalta ja risuja karvan seasta.
– Aluksi en trimmannut koiraa itse, mutta sitten en halunnut enää olla riippuvainen kenestäkään. Opettelin turkin hoidon itse alusta loppuun. Nyt on hauska katsoa muutaman vuoden takaisia kuvia niin sanotusta opetteluvaiheesta, omistaja naurahtaa.
Turkki vaatii harjausta viikoittain ja pesun kahden viikon välein. Näyttelyihin valmistautumiseen kuluu edellisenä päivänä 6–7 tuntia. Näyttelypäivänä ennen kehään menoa puunausta täytyy tehdä pari tuntia.
– Koira harjataan läpikotaisin ja otsatukka laitetaan nätiksi. Koiranäyttelyt ovat aivan oma maailmansa ja siinä pääsee täysin irti normaalista arjesta, Koljander-Siira kokee.
Näyttelyissä tapaa samanhenkisiä ihmisiä ja samalla voi vaihtaa kuulumisia rotuun katsomatta. Naisen mukaan ulkomailla tapaa myös paljon suomalaisia koiranomistajia.
– Olen myös kilpailuhenkinen, joten totta kai on mukavaa jos oma tai ystävän koira pärjää. Täytyy myös olla valmis häviämään, koska voitto ei ole itsestäänselvyys.

Koiranäyttelyt vievät mukanaan. Niiden tuoma jännitys myös palkitaan.
Koiranäyttelyt vievät mukanaan. Niiden tuoma jännitys myös palkitaan.

Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä Retun kanssa tapahtui vuonna 2015 Heinäveden näyttelyssä. Silloin Koljander-Siira laittoi koiransa valmiiksi niin kuin ennenkin. Näyttelyn edetessä Retu voitti oman rotunsa ja pääsi ryhmäkehään, jossa valitaan jokaisen roturyhmän kaunein koira. Kilpailussa ryhmänsä voittaneet koirat jatkavat Best In Showhun, josta valitaan koko näyttelyn kaunein koira.
– Olimme menossa ryh­mä­kehään ja vettä alkoi tihkuttaa. Kaikkia rotuja vesisade ei haittaa, mutta villakoiran turkki ei pysy muodossaan sateella, Koljander-Siira kertoo.
Retu voitti kuin voittikin olosuhteista huolimatta ja jos siinä ei olisi ollut tarpeeksi, niin se oli vielä koko näyttelyn kaunein eli BIS 1. Jotta Retun pää ei ala nousta liian korkealle pilviin menestyksen myötä, 7-vuotias toyvillakoira Ami pitää sen ruodussa.
– Ami on näistä kahdesta se pomo. Välillä on havaittavissa pientä kisailua, mutta asetelma ei ole muuttunut, Koljander toteaa hymyillen katsellessaan sylissään nukkuvaa Amia.

LähiTapiola Savo-Karjalan lahjoituksen luovutti toimitusjohtaja Asko Lammela. Lahjoitusta vastaanottamassa Xamkin hallituksen puheenjohtaja, kouluneuvos Jyrki Koivikko (keskellä) ja koulutusjohtaja Marja-Liisa Kakkonen. Kuva: Xamk

Koulutukseen rahaa elinkeinoelämältä

|
Lahjoituksella halutaan varmistaa koulutuksen ja osaamisen säilyminen Etelä-Savossa. Ammattikorkeakoulut kautta maan saivat vuonna 2017 luvan kerätä varoja rahankeräyksillä. Saatuja varoja voidaan käyttää ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen, ...
Raimo ja Päivi Heinäsen Kalaherkusta joulupöytään lähtee kalaa eri muodoissa.

Perinteet näkyvät joulupöydässä

|
Joulupöytään halutaan lähiruokaa. Lähiruoka on vakiinnuttanut asemansa, eikä vähiten joulupöydässä. Mikkelin Kauppahallissa valmistaudutaan jouluun. Heinäsen Kalaherkku tarjoilee joulupöytään vain parasta eli tuoretta lähikalaa. – ...
Mika Kuha tonttuilee jo kolmatta joulua vähävaraisten perheiden hyväksi.

Kuha on joulumieltä

|
Ystäväpiiri kokoaa vähävaraisille perheille joulun. Jouluavustuksia kerätään jo kovaa vauhtia monien eri yhteisöjen ja järjestöjen voimin. Ihan lähiympäristöstäkin voi löytyä vähävaraisia perheitä, jotka sinnittelevät ...
Korppu-nukke seuraa vierestä, kun tarpeistonvalmistaja Mari Heinonen ja puvuston esimies Tarja Kopperi ottavat leikkimielisesti miekoin mittaa toisistaan Mikkelin Teatterin puvustossa.

Näytelmä on paljon muutakin kuin näyttelijäsuoritukset

|
Teatterissa aherretaan jo kuukausia ennen kuin näytelmä saadaan ensi-iltaan. Helmikuun puolivälissä Mikkelin Teatterissa saa ensi-iltansa Astrid Lindgrenin rakastettu klassikkotarina Veljeni Leijonamieli. Teatterin tekninen henkilökunta, ...